Kihlasormukset ja kysymyksiä kosinnastasi

Kosinta ei ollut yllätys, ostimme sormukset yhdessä etukäteen. En halunnut miehen yksinään valitsemaa, koska pitäisin sitä loppuelämän, eikä mies vielä siinä vaiheessa tuntenut korumakuani tarpeeksi hyvin. Olimme seurustelleet 1,5v, jossain vaiheessa jompi kumpi otti puheeksi, että jos mentäisiin kihloihin. Sitten hommattiin ne sormukset, mentiin meille tärkeään paikkaan, jossa mies virallisesti kosi, sitten ravintolaan syömään. Olin 20v.

20v ja mies on 35v?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 21:41"]

Miten sinun kosintasi meni? Oliko mies ostanut sormukset valmiiksi ja mistä tiesi kokosi? Vai ostitteko sormukset yhdessä jälkikäteen ja kumpi ne maksoi vai maksoitteko yhdessä? Tuliko kosinta yllätyksenä? Saa myös kertoa miten kosinta tapahtui ja kauan olitte olleet yhdessä sitä ennen? :)

[/quote]

Olimme seurustelleet seitsemän viikkoa. Mies tuli hakemaan minut töistä ja ojensi minulle ruusukimpun, jossa oli kahdeksan ruusua (kukkaiskielellä "ikuisesti sinun"), ja kysyi, menenkö hänen kanssaan naimisiin. Minä sanoin, että tottakai menen. Sormukset haettiin muutaman päivän kuluttua ja maksettiin yhteisistä rahoista. Kosinta ei tullut yllätyksenä, vaan osasin odottaa sitä jo ensimmäisten treffiemme jälkeen. Olimme jo silloin kuin luodut toisillemme :)

T. Onnelliset sielunkumppanukset

Ei kosittu. Päätettiin ostaa sormukset, jotta vanhemmat näkisivät, että "olemme tosissamme". Häistä ei puhuttu silloin eikä sen jälkeen. Yhdessä oltu yli 20 vuotta.

Olisin kuollut häpeästä, jos mies olisi kosinut sen jälkeen, kun sormukset oli jo hankittu ja kihlauksesta päätetty.

Minullekaan kosinta ei ollut yllätys, jo ensimmäisen yhteisen yön jälkeen mies julisti naivansa minut joku päivä, ja haaveili häistä koko ajan. Parin kuukauden seurustelun ja yhteenmuuton jälkeen mies sitten kosi "virallisesti". Oli ostanut sormuksen valmiiksi, sormus oli ihana mutta väärän kokoinen, kävimme seuraavana päivänä kultasepällä vaihtamassa oikean kokoiseksi ja ostimme samalla miehellekin oman sormuksen. Minä maksoin siis sen mieheni sormuksen ja mies maksoi minun.

Minä kosaisin ja ostin molempien kihlat, noin 5000€ vain meni niihin yhteensä. Elämän tärkein päivähän se on :)

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 21:41"]

Miten sinun kosintasi meni? Oliko mies ostanut sormukset valmiiksi ja mistä tiesi kokosi? Vai ostitteko sormukset yhdessä jälkikäteen ja kumpi ne maksoi vai maksoitteko yhdessä? Tuliko kosinta yllätyksenä? Saa myös kertoa miten kosinta tapahtui ja kauan olitte olleet yhdessä sitä ennen? :)

[/quote]

Mies ei ollut ostanut sormuksia (sormusta) valmiiksi, vaikka oikea koko olisi selvinnyt varmaan lainaamalla salaa päiväksi jotain normaalisti oikean käden nimettömässä pitämääni sormusta (-0,5 kokoa enintään - tän verran osaa kultaseppäkin sulhasia neuvoa).  

Mitä sitten kysyttiin... ostettiin sormukset yhdessä jälkikäteen. Mä otin vähän aikaa surffailla netissä ja etsiä mieleistä, sitten ajettiin joku lauantai yli 100km valitulle kultasepälle, jonka kanssa neuvoteltiin vielä viimeiset yksityiskohdat ja tilattiin yhteensä kolme sormusta - siis kihlat ja mun vihkisormus. Mies halusi ehdottomasti maksaa kaikki.

Kosinta tuli yllätyksenä enkä meinannut edes tajuta sitä, koska ulkoisista olosuhteista huolimatta (Välimeren rannalla täysikuun aikaan varsin romanttisessa paikassa) luulin mieheni vaan haluavan keskutella aiheesta "haluanko naimisiin". :))) Taustaksi siis, että seurustelumme alkoi miehen ollessa vielä naimisissa toisen naisen kanssa (teini-ikäisten lastensa äidin) enkä ollut mitenkään varma haluuko mies vaikean eron jälkeen enää naimisiin ikinä. Vastasin siis, "ettei ole mikään pakko". :))))) Mies sai sentään sanottua, että hän haluaa, joten minäkin sitten myönnyin. :)))))))))))))))) Seurustelua taisi olla takana noin 2,5v, mutta miehen erosta vasta 1,5. Häät haluttiin mahdollisimman pian, mutta meni siinä silti 8kk että maisema kotimaassa oli taas vihreä eikä minun nenäni pakkasenpurema punainen ja ehdin löytää mieleiseni mekon. :)  

Tänä keväänä meillä on 3v hääpäivä. :-) 

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 22:05"]

Minä kosaisin ja ostin molempien kihlat, noin 5000€ vain meni niihin yhteensä. Elämän tärkein päivähän se on :)

[/quote]

Voi kuule, toivottavasti niitä tärkeimpiä päiviä tulee teillekin vielä paljon lisää!!!

Osasin odottaa kosintaa, mutta sikäli se oli yllätys ettei siitä ollut mitään sovittu. Mies kosi, mutta hänellä ei ollut siinä tilanteessa sormusta vielä. Menimme ostamaan sormukset yhdessä seuraavana päivänä, en enää muista kuka maksoi. Ehkä mies. Muistaakseni minä maksoin vihkisormukset, koska minulla oli enemmän rahaa.

Minusta tärkeää on myös niiden sormusten arvo, sillä eihän halvalla tavaralla voi osoittaa rakastavansa oikeasti.

Mies kosi, ei ollut ostanut sormuksia vaan käytti jotain äitinsä/mummonsa vanhaa tuomaan tunnelmaa. Oikeat sormukset ostettiin ekana arkipäivänä kosinnan jälkeen. Minä ostin miehen ja mies minun sormuksen.

Kosinta sinällään oli yllätys, vaikka joistain merkeistä päättelinkin, että sinä päivänä saattaisi tapahtua. Merkit kuitenkin unohtuivat ennen h-hetkeä. Oltiin seurusteltu vähän yli 2 vuotta, ja häät olivat 1,5 vuoden päästä kosinnasta.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 22:45"]

Minusta tärkeää on myös niiden sormusten arvo, sillä eihän halvalla tavaralla voi osoittaa rakastavansa oikeasti.

[/quote]

Mikä on tarpeeksi hintava? Määritteletkö itsesi siten, että olet, tai rakkautesi on, 5000 euron sormuksen arvoinen, vaiko enemmänkin 500000 euron arvoinen? Vai mitataanko sormuksella miehesi rakkaus sinua kohtaan? Jotenkin arvelen tätä jälkimmäisintä. Joidenkin mielestä tuo 5000 on naurettavan halpa hinta sormuksesta. Koska hei, sormuksen arvohan on suoraan verrannollinen rakkauden määrään.

Mä en sano enää mitään muuta ku että voi elämä.

Me jotenkin päädyimme naimisiin ilman kosintaa ja kihloihin menoa. Meinaan siis kihloihin menolla sitä, että "mennään kihloihin ja ostetaan sormukset"

Me ei menty mihinkään kihloihin, eikä kumpikaan kosinut. Sormuksetkin ostettiin vasta joku vuosi vihkimisen jälkeen. Sormukset ostimme siksi, kun alkoi häiritsemään se, että kaikki mammakerhoissa kyseli, missä mun sormukset ja millaiset sormukset mulla on. En edes tajunnut, että tuollaiset asiat kuin "kihloihin meno", "kosiminen" ja sormukset on niin tärkeitä naisille. Minulla oli näistä asioista ns, ikisinkkuna vähän kokemusta ja siksi emme oikein kai osanneet mennä perinteinden mukaan. Joten sitten yleisen rauhan ja utelemisesta vapautumisen vuoksi käytiin ostamassa minulle ne riivatun sormukset :)

Meidän tarina:

Olimme olleet jo yhdessä n.2½ vuotta, jolloin lähdimme suurehkolle reissulle rapakon taakse. Yhteistä asumista noin vuosi takana. Vihjailin useaan otteeseen ennen matkaa, olisiko aika kihlautua...Ja matkalla kävimme karibianmeren risteilyllä jossa sormuksia vein katseleen. Löysimme ensimmäisestä kohteesta minun sormuksen ja pian sen jälkeen myös mieheni sormuksen. Sitten aloinkin odottelemaan kosintaa, jossa kesti useita päiviä. Viimeisenä lomapäivänä mieheni vei minut rannalle Miamissa ja polvistui&kosi. Sormukset laitettiin sormeen palattuamme asfaltille.

Sormukset taisimme maksaa puoliksi.

Mies kosi ja ostettiin sormukset jälkikäteen. Miehelle ostettiin kihlasormus ja minulle vihkisormus. Olimme vain kuukauden verran kihloissa, joten siksi en välittänyt ottaa erillistä kihlasormusta. Kosinnan aikaan oltiin 7kk seurusteltu. Mies oli kosinut kyllä jo aikaisemmin, mutta en rohjennut itse heti kahden kuukauden jälkeen suostua ja se sai miehenkin sitten miettimään vähän pidempään. Naimisiin mentiin 8kk seurustelun jälkeen.