Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vaihtarit, kertokaa kauheimmat kokemuksenne

Vierailija
08.10.2013 |

Voin aloittaa: olin vaihto-oppilaana Saksassa, siitä on parikymmentä vuotta aikaa.

En osannut kieltä juurikaan maahan mennessäni ja oli aika ujo maalaistyttö, aika tavallisesta suomalaisesta perheestä. Päädyin hienostoperheeseen, jossa varsinkin perheen äiti nyrpisteli minulle nenäänsä alusta asti, sanoi jo kentällä pettyneenä, että en edes näytä samalta kuin kuvassa. Perheessä oli ollut kesän amerikkalainen tyttö, johon minua verrattiin koko ajan. Koulussa en ollut suosittu vaihto-oppilas, vaan ennemminkin kummaksuttu maahanmuuttaja oudoissa vaatteissa. Saksassa koulukiusaaminen oli ainakin silloin ihan eri mittakaavassa kuin mitä olin edes nähnyt Suomessa ja sitä harrastivat siis melkein täysi-ikäiset lukiolaiset. 

Perheen isöäiti kuoli ja sen jälkeen vaihto-oppilasjörjestöstä ilmoitettiin, että perhe haluaa minun muuttavan pois. Uutta perhettä ei ole kuulemma, joten jos en itse sellaista järjestä, loppuu vuosi siihen. Olin ollut siellä pari kuukautta ja häpesin epäonnistumistani, en saanut mitään tukea mistään, äiti Suomessa huusi puhelimeen, mitä olen tehnyt ja perhe ei suunnilleen puhunut minulle enää sanaakaan.

Tuurilla sitten eräs koulussa tuntemani tyttö ilmoitti, että voin muuttaa heille. Jaoimme saman makuuhuoneen. Ensin oli kivaa, mutta kun aloin olla muiden ystävien kanssa, tunnelma kiristyi. Perheen äiti teki raskasta työtä saattohoitajana ja oli varmasti myös väsynyt suomalaistyttöön, joka asui heillä. 

Välillä asuin yhden ystäväni luona, koulua kävin vähän huonosti, koska en ymmärtänyt opetuksesta mitään ja se oli paljon vaikeampaa kuin Suomessa, vaikka olin ollut Suomessa hyvä oppilas.

Opin kielen, se oli hyvä puoli, mutta myös sen, että en ikinä lähettäisi lastani vieraiden ihmisten armoille. Silloin vuosi maksoi noin 20 000 markaa, enkä tiedä, mihin rahat menivät, koska lentolippu oli noin 2000 ja tapaamisia järjestettiin vain pari. 

Olen puhunut tapahtuneesta totuudenmukaisesti vasta nyt vuosien jälkeen, sen verran vahva on myytti onnellisesta vaihtarista. 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kaksi