Lue keskustelun säännöt.
Niin ihmeellinen asenne miehellä, jos lapsi haluaa kokeilla harrastusta!
25.04.2013 |
Ei se kuitenkaan sitä osaa, se on sellainen että se on huono siinä. Tuskin useampi vanhempi edes ajattelee onko lapsi hyvä vai huono jossain! Pääasia edes että haluaisi jotain harrastaa. Tämä meidän lapsi kun on sellainen, että ei oikein mitään halua harrastaa. Onneksi tajusi kuitenkin olla esittämättä mielipidetään lapsen kuullen!
Kommentit (12)
Minulle on outo ajatus se, että voisi harrastaa vain sellaisia asioita, joita osaa tosi hyvin. Ensinnäkin, alussa ei voi oikein mitään osata. Ensin yleensä täytyy harjoitella. Toiseksi, harrastus on rentoutumista ja jotain mukavaa tekemistä, ei ammatti tai muu asia, johon liittyy suorituspaineita.
Tuolla logiikalla esim. liikuntaa voisi harrastaa vain murto-osa ihmisistä, koska aika harva on aidosti hyvä jossain lajissa. Kuitenkin kuntoilu ja oma terveys ovat jo ihan hyviä syitä harrastaa liikuntaa.
Minusta vanhempien tehtävä on nimenomaan tarjota mahdollisuuksia kokeilla eri juttuja ja lapsi sitten valitsee, mistä tykkää ja mitä haluaa harrastaa. Jos lapsi haluaa kokeilla jotain, niin antaisin ilman muuta kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat tai varsinkin äiti toi kyllä aina esiin kaikille, jotka viitsivät kuunnella, kuinka ongelmallinen lapsi olen kun en mitään harrasta! Lähinnä siis vietin aikaa kavereiden kanssa tai luin kirjoja, kävin lenkillä/hiihtämässä (kouluaika 7-19v), leikin koiran kanssa. Sisaruksillani oli sentään oikeat harrastukset (tanssi ja partio).
Lopputulos: minulla on meistä sisaruksista paras koulutus (DI) parhaiten palkattu työ (mistä lisäksi pidän), onnellinen (vapaaehtoislapseton) perhe-elämä, urheilullinen vartalo jne. Edelleen ulkoilen ja luen paljon ja viihdyn itsekseni vaikka mua pidettiinkin lapsena ihan kyläluutana kun ramppasin kavereiden luona niin paljon. Kyllä mä edelleen tapaan ystäviäni myös, mutta tarvitsen myös oman rauhani.
Miehesi varmaan tarkoittaa lapsen henkistä sopivuutta enemmän kuin fyysistä? Esimerkiksi jos on hyvin lyhytpinnainen lapsi joka jaksaa keskittyä koerkeintaan tunnin kerrallaan johonkin, niin viulunsoitto ei olisi välttämättä paras harrastus? Tai sitten hän pelkää että lapsi kokee epäonnistumista jos menee jonnekin, ja onkin huono siinä. Ehkä miehelläsi on ollut lapsuudessa sellaisia kokemuksia? Kysy,
No mies voi olla oikeassa tai väärässä, näillä tiedoilla mahdoton tuomita suuntaa tai toiseen.
Kai nyt melkein mitä tahansa harrastusta voi kokeilla, mutta millä tasolla, niin se on eri juttu.
Jos haluaa vaikka kokeilla jääkiekkoa, niin voi olla aika hullua ostaa kaikkia varusteita ja hankkiutua kalliiseen seuraan, jos lapsi on kaikkien todennäköisyysien valossa harrastukseen täysin epäsopiva (hidas, kämpelö, pieni ja heiveröinen jne.)
No jos mun lapsi kovasti haluaisi kokeilla jotain ja mä tietäisin jo ennakkoon, että se ei ole mun lapsen juttu, niin ilman muuta antaisin silti kokeilla ja itse huomata sen, että tää ei ole mun laji. En haluaisi sanoa, että susta ei ole siihen.
Toki voi etukäteen kertoa, että siihen harrastukseen kuuluu sitä ja tätä ja tommosta juttua. Isompi lapsi voi siitäkin sitten jo tajuta, että kokeileekin jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä minäkin arvioin lapsista, että onkohan jossain harrastuksessa mitään järkeä. ja ei, en ikinä sanoisi sitä lapselle ääneen vaan saisi aloittaa harrastuksen ja kannustaisin kyllä, mutta eihän ap:n mieskään sanonut sitä lapselle. Tosiasia nyt taitaa kuitenkin olla, että suurin osa ihmisistä harrastaa asioita, joihin heillä on jonkinlaisia lahjoja/ mielenkiintoa. Niin ja siis ehdottomasti se on lapsen oma asia tutkia mikä harrastus hänelle sopii ja mikä ei ja vanhemman velvolllisuus on tarjota siihen mahdollisuus realismin rajoissa (aikataulut, hinta)
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 14:05"]
Kuulostaa ikävältä.
Itse sain kuulla tuommoisia kommentteja äitini suusta. Aina jos yritin valita itse harrastustani, selitti äitin nauraen 'ei sinusta oo semmoseen'.
Sama linja jatkui kun myöhemmin lähdin hakemaan kesätöitä. 'Et sinä osaa, ei sinusta oo siihen'. Ja opiskeluiden kanssa sama juttu, ja ihan kaikessa muussakin.
Sitten kun lakkasin kertomasta suunnitelmiani tai tekemisiäni äidilleni, oli hän aivan ihmeissään. 'Miten susta on tullu noin umpimielinen?'. Niin mistähän mahtaa johtua...
Pidä ap lapsesi puolia, ja pidä miehellesi puhuttelu.
[/quote]
- Kyllä! Miehälläni ei näytä hienotunteisuus olevan hyve! Lajihan on varmasti vaikea, kun pitkälle edetään. Siinä on TASORYHMÄT, mutta monta vuotta ehtii harrastamaan ennen kuin vaikeaksi menee. Pystyy etenempään omaan tahtiin. Kuka harrastuksiin lähtee sillä mielellä, että olympiavoittajaksi aikoo?!? Lapseni luonteen tuntien, voihan mies olla oikeassakin, mutta minusta jos lapseni JOSTAIN sattuu olemaan kiinnostunut, asialle pitäisi olla avoimin mielin, kun tuntuu just ettei mistäään innostu / kiinnostu!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 14:13"]Miehesi varmaan tarkoittaa lapsen henkistä sopivuutta enemmän kuin fyysistä? Esimerkiksi jos on hyvin lyhytpinnainen lapsi joka jaksaa keskittyä koerkeintaan tunnin kerrallaan johonkin, niin viulunsoitto ei olisi välttämättä paras harrastus? Tai sitten hän pelkää että lapsi kokee epäonnistumista jos menee jonnekin, ja onkin huono siinä. Ehkä miehelläsi on ollut lapsuudessa sellaisia kokemuksia? Kysy,[/quote]
Kyllä se lähinnä tätä tarkoittaa, mutta silti se lannistaa lasta... Voisi olla vähän hienotunteisempi, minusta juttua voisi lähteä avoimin mielin kokeilemaan :)
Lupasi olla puhumatta enää asiasta ;) Itse taas olen onnellinen että lapsi ylipäätään haluaa jotain kokeilla ja kuten jo äsken kirjoitin harrastuksessa on tasot...
ap
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 14:58"]
No mies voi olla oikeassa tai väärässä, näillä tiedoilla mahdoton tuomita suuntaa tai toiseen.
[/quote] Tarkoitin lähinnä tässä sitä, että kyse on asenteesta...Tiedän kyllä, että asia on suuntaan ja toiseen.. ap (ja kuten sanoin ei ole oikein mitään harrastusta halunut kokeilla, että jos JOKU juttu löytyi, muu kuin pleikan pelaaminen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 16:11"]
ja ei, en ikinä sanoisi sitä lapselle ääneen vaan saisi aloittaa harrastuksen ja kannustaisin kyllä, mutta eihän ap:n mieskään sanonut sitä lapselle.
[/quote] No oikeastaan tänä aamuna sanoi.. Ei ihan suoraan, mutta toi kyllä ymmärrettävästi esille. Sanoin miehellä että suutuin tuosta ja hän lupasi olla puhumatta asiasta! Soitin vielä lapselle ja sanoin että mene vaan avoimin mielin kokeilemaan. ap
Joo ehkä tässä on jonkun verran sitä kuuluisaa curlingia ja hienotunteisuus ei ole miehen hyve. En usko, että mies ns. pahalla dissaa lastansa tai että lapsen avulla pitäisi nostaa itseänsä, vaikka ehkä siltä kuulostaa.. Vähän ehkä näkee urheilullisesti huonompana kuin muut, ehkä myös siksikin kun on itse selkeästi keskitasoa parempi...
ap
Kuulostaa ikävältä.
Itse sain kuulla tuommoisia kommentteja äitini suusta. Aina jos yritin valita itse harrastustani, selitti äitin nauraen 'ei sinusta oo semmoseen'.
Sama linja jatkui kun myöhemmin lähdin hakemaan kesätöitä. 'Et sinä osaa, ei sinusta oo siihen'. Ja opiskeluiden kanssa sama juttu, ja ihan kaikessa muussakin.
Sitten kun lakkasin kertomasta suunnitelmiani tai tekemisiäni äidilleni, oli hän aivan ihmeissään. 'Miten susta on tullu noin umpimielinen?'. Niin mistähän mahtaa johtua...
Pidä ap lapsesi puolia, ja pidä miehellesi puhuttelu.