Muita, joiden (pienehköt) lapset ei opi nopeasti eivätkä loista missään?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 14:04"]

Turhauttavaa! 4-vuotiaani ei osaa mitään hyvin, mutta missään ei kuitenkaan myöskään ole mitään vikaa. Muita, joilla samanlaisia, hitaasti syttyviä ja oppivia lapsia?

Miten olette pärjänneet oman turhautumisen, harmin ja huolen kanssa?

[/quote]

Se lapsi et ole sinä, lapsi on oma itsensä, anna olla.

mikä sinua turhauttaa, harmittaa  ja huolettaa, jos missään ei ole mitään vikaa? Korjattavaa on sinun asenteessa ja odotuksissa, ei lapsissa. Niin ja tuollainen on toki kovin inhimillistä, ei siinä ole mitään hävettävää, mutta pääset eroon noista tunteista kun ymmärrät, että vika löytyykin jostain sinua koskevasta asiasta, esim. omasta lapsuudestasi. Ehkä tahtoisit, että lapset toteuttavat jotain sellaista, mitä et itse kokenut tehneeksi tarpeeksi hyvin omille vanhemmillesi tms.

Yritä nähdä lapsesi ominaispiirteet positiivisina, esim. hitaasti syttyminen merkitsee ehkä myös, että lapsesi on harkitsevainen eikä ryntää suin päin mihinkään typerään? Yms.

Lapselle on tärkeää olla maailman paras jossakin. Hänen maailmansa on lähipiiri. Ihmiset jotka käyvät samalla jääkaapilla. Ehkä joku serkku tai kerhossa tavattu kaveri.

Suo lapsellesi se.

Ja opeta lapsellesi, että aina ja joka asiassa ei voi olla maailman paras.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 14:34"]

Lapselle on tärkeää olla maailman paras jossakin. Hänen maailmansa on lähipiiri. Ihmiset jotka käyvät samalla jääkaapilla. Ehkä joku serkku tai kerhossa tavattu kaveri.

Suo lapsellesi se.

Jaa. Että pitäisi olla jossakin maailman paras. Sehän on utopiaa. Miksi pitää olla maailman paras? Hyvä on riittävä. Meidän lapsi ei koskaan kuullut oelvansa maailman paras. Hyvä oli. Tiedollisesti ja taidollisesti. Meni suoraan papereilla yliopistoon lukiosta, vaikka ei oltu hoettu,että on maailman paras.

Ja opeta lapsellesi, että aina ja joka asiassa ei voi olla maailman paras.

[/quote]

Joo, ei minunkaan nelivuotiaani hurraa yhtään missään taidossa. Kyllä mä ymmärrän ap sua, että väkisin sitä alkaa turhautumaan, kun lapsi on kaikessa aina hännänhuippu ja siinä välissäkin ihan pihalla siitä mitä tapahtuu. Minä ainakin epäilen itseäni äitinä, että olenko osannut kasvattaa lapseni oikein, ja mitä kaikkia taitoja olen jättänyt tietämättömyyttäni hänelle opettamatta. Siis sellaisia mitä kaikki muut äidit opettavat lapselleen.

Mutta eihän tälle tilanteelle mitään voi, antaa lapsen olla sellainen kuin on.