Tunnen olevani epäonnistunut, en kestä työelämässä :(

Et ole ap laiska etkä epäonnistunut. Sulla vaan on tässä elämänvaiheessa iihan liikaa hommia. Hyvin harva jaksaa painaa kellon ympäri, ensin työpäivä töissä ja sitten kotona. Tuo vaihe voi olla tilapäinen ja helpottaa kun lapset kasvaa, ja varmasti selviät siitä, mutta mieti nyt miehesi kanssa että voisiko hän tehdä jotain noita hommista jotka nyt on kotona sun vastuulla. Ei kahden aikuisen taloudessa yhden kuulu joutua tekemään kaikkea kotityötä. 

Mulla ollut vähän sama tilanne, olen erittäin vaativassa työssä klo 9-17, ajoittain pakko tehdä myös ylitöitä kotona... Olen myös yksinhuoltaja joten mun on oikeasti pakko jaksaa yksin ne kotityöt ja kaikki. Olen selvinnyt lähinnä sillä, että olen suoraan hyväksynyt downshiftauksen monessa asiassa. Esim. en tunne huonoa omaatuntoa siitä ettei mulla ole sosiaalista elämää tai että en kuntoile. Tai että meillä syödään paljon eineksiä arkisin. Ensimmäisellä sijalla on oma jaksamiseni, ja nyt kun lapset on pieniä sitä ei ole jakaa joka asiaan. 

Onko mahdollista, että vaadit itseltäsi liikaa tai että sun perhe ei jaa kotivelvollisuuksia ihan tasapuolisesti?

MÄ olen töissä enemmän kuin sinä ja lisäksi perheellä on "harrastustyö", joka myös vie aikaa. Mutta ei meillä sitten ihan kaikki siivoukset ja tiskaukset olekaan hoidettu "kunnolla". Sen verran siivotaan, että sekaan mahdutaan ja enemmän sitten joskus kun keritään.

Lisäksi, vaikka miehesi on vuorotyössä, hän pystyy taatusti kotona ollessaan pistämään pyykkikoneen pyörimään, siirtämään vaatteet sieltä kuivuriin ja latomaan kunkin pinoihin. Lapset itse pystyvät jo aika pieninä viemään ne pinot omiin kaappeihinsa ja keräämään sotkunsa pyykkikoriin. jne. Ei se kaikki sun hommasi ole.

Mitä se mies tekee päivät kotona kun menee iltavuoroon ? Kysyn vaan. varsinkin jos lapset ovat hoidossa tai koulussa sillon. Meillä on 3 lasta ja kyllä mä joka päivä pyykkiä pesen ja tiskikonetta tyhjentelen ja täyttelen mutta nuo vievät ehkä puoli tuntia mun illasta jos sitäkään.. Pari kertaa viikossa imuroin ja toisella kerralla teen suuremman siivouksen samalla. Mä en ymmärrä miten kotityöt vievät muka niin paljon aikaa ihmsiltä... ja hei eikö aamuisinkin kannattaisi pestä ne tiskit ja pyykit niin ei olis illalla kaaosta odottamassa. Jos kouluikäset lapset sotkee teidän poissaollessa eivätkä siivoa niin rangaistuksena viikkoraha pois. Rupeaa varmasti tapahtumaan.

Mutta jos sä olet päättänyt ottaa marttyyrin asenteen ja voivotella vaan sun surkeeta elämää niin tottahan se surkeelta tuntuu. Tää on arkea jota jokainen joutuu elämään :)

Ei meillä toimisi millään, että tuolla työajalla kaikki kotityöt kaatuvat päälle.

Se sen sijaan toimi todella hyvin, että toinen meni ennen kasia töihin ja toinen tolleen suunnilleen kymppiin. Silloin lapsille jäi max 7 h päiväkotipäivä ja kummallekin vanhemmalle vain yksi päiväkotireissu per päivä.