5-vuotiaan yöraivarit - onko kohtalotovereita?

Siis vietkö oikeasti ulos kylmään tuon vuoksi??? VOI LUOJA!!

Kyllä, peittoon käärittynä. Pakko viedä, koska muuten poika huutaa pikkusisaruksen hereille.

Ettehän tee lisää lapsia? Vauvoja ei voi viedä kesken yön ulos koska muut lapset saattaa herätä!

Lapsellasi on yöllisiä kauhukohtauksia. Lue allaolevasta linkistä...

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01102

No voihan se peittoon käärittynä ulos vieminen, kunhan ei nyt jätä sinne parvekkeelle yksin, olla hyvä keino jos siihen rauhoittuu. Oma hiiltyminen tuskin auttaa, kai olet huomannut jo mm. tuosta ettei aamulla kunnolla muista tapahtumia, ettei lapsi ole oikein "tajuissaan" kohtauksen aikana, tai siis ei ole oma itsensä eikä tietoisesti käyttäydy huonosti.

Meillä noita kohtauksia on saanut 2-vee. Eikä siis mitään "kauhukohtauksia", vaan ihan silkkaa raivoa ja tolkutonta huutamista (lue: rääkymistä, joka kesken REM-unen osuu jokaikiseen hermosäikeeseen). Talossa on 3 muutakin lasta, jotka usein heräävät tämän yhden karjumiseen. Siksi siihen ollaan yritetty puuttua välittömästi.

Ja kyllä, meillä on jouduttu viedä lapsi myös pihalle, jopa ihan ilman peittoa pelkällä yöpaidalla, kun neitokainen on raivonnut jo puoli tuntia, eikä MIKÄÄN auta. Ei halua, että silitetään, sitten haluaakin, sitten taas ei. Peitto päälle, eikun pois, eikun sittenkin.. Rimpuilee sylistä pois, huuta kuitenkin syliin. Eli on IHAN kahveella.

On sytytelty valoja, viety kylmään ilmaan, sivelty kylmää vettä kasvoille jne, että oltasi saatu pimu kunnolla hereille. 20-30 minuuttia ne kohtaukset on kestänyt, mutta ainakin mulla on välillä palanut käämi oikein kunnolla siihen touhuun. Ja eräänä yönä kohtauksia tuli 3. Kaks ekaa jaksoin ottaa vastaan (mies oli sinä yönä työmatkalla), mutta kolmannessa raivosin jo minäkin...

Ei kai tuohon muu auta kuin aika. Ja meillä ei oo noita yöraivareita ollu kellään muulla kuin tuolla toiseksi nuorimmalla.

Meillä auttoi ns 'holding'. kaikki muu kokeiltiin ensin, mutta puhumiset, silittelyt yms. vain pahensivat asiaa.

Me siis yksinkertaisesti käytiin makaamaan raivoajan päälle siten ettei pysty satuttamaan itseään tai muita, ja kerrottiin yhä uudelleen että pääsee pois kun rauhoittuu. Ekoilla kerroilla. Tosi rankkaa, ja rauhoittumisessa saattoi kestää vaikka kymmenen minuuttia, mutta vähitellen pystyi rauhoittumaan yhä nopeammin. Lopuksi jäivät kohtaukset kokonaan pois. Mutta tätä siis kesti ainakin puoli vuotta lähes joka yö.

Meillä oli tytöllä tuollaisia kohtauksia ikävuosina 3-5. Ne oli aivan kamalia ja pelkäsin koko ajan, että naapurit tekee meistä jonkun ls-ilmoituksen. Lapsi huusi täyttä kurkkua eikä auttanut mikään, ei puhe,ei syli ei MIKÄÄN. Meillä tyttö oli kyllä hereillä, mutta ei pystynyt antamaan mitään selitystä raivoamiselleen. Kyllä siinä meinas välillä itselläkin pinna palaa ja paloikin. Kun koko perhe (ja varmaan ne naapuritkin) oli hereillä ja yksi vaan karjuu. Eskarin alettua kohtauksen loppuivat ja ovat nyt pysyneet vuoden poissa. Eli vissiin aika vaan auttaa.

Ihanaa, ettei olla yksin! Tai siis kurjaa teille, mutta jotenkin lohdullista. Kauhukohtaukset sopisivat muuten "diagnoosiksi, mutta tuossa artikkelissa luki, että ne kestävät muutamia sekunteja tai minuutteja. Meillä raivotaan puolesta tunnista tuntiin

Ap

9. lisää vielä, että kohtaukset olivat pahimmillaan juurikin 5-vuoden iässä...

9, meillä naapurit uhanneet ls-ilmoituksella, ahdistaa sekin. Ja 6, toisten on helppoa tulla kertomaan, että ei saa hiiltyä. Kokeilkaa itse, miten rauhallisina pysytte, kun herätetään joka yö syvimmästä unesta, tiedät, että joudut kuuntelemaan raivoa väh. puoli tuntia, kaikki naapurit herää ja luultavasti vielä pikkusiskokin.

Ap

Hei ootko aatellu, et onko hänellä pissahätä ? Koska meillä ainaki neiti rauhoittuu heti sen jälkeen ku käyttää vessassa ? 

13, joskus auttaa pissalla käynti, yleensä ei edes suostu vessaan menemään raivoltaan. Ap

Ok. Mä yleensä vien neitin vaan vessaan, vaikka kuinka karjuis ja raivoais ja odoton niin kauan, että on pissannut. Sen jälkeen rauhoittuu ja menee takaisin nukkumaan.. On monesti tappelua, mutta olen todennut , että se ainut vaiktoehto. Ei varmaan vaan tajua unissaan, että pissattaa.. 

-13

Älä ainakaan ota lisästressiä mistään ls-ilmoituksesta. Voit sanoa naapureille, että kyse ei ole mistään mitä te teette tai ette tee, sano niille vaikka että lapsella on ikäkauteen liittyviä, tavallista vaikeampia yöllisiä kauhukohtauksia jotka on ikäviä kaikille mutta niille ei oikein mitään voi. Lappua ilmoitustaululle ja tieto isännöitsijälle jne. Tuskin tuo artikkeli nyt se viimeisin tieto asiasta on, että välttämättä kestää vain minuutin tai pari, ota yhteyttä neuvolaan ja kysy asiasta. Jos joku sen ls-ilmon menee tekemään, niin olet ainakin yrittänyt ottaa asiasta selvää, ja jos se ls-ilmo johonkin puhelinsoittoa pidemmälle johtaa niin varmasti selviää nopeasti mistä on kyse, eikä siihen oikein mitään tukitoimia taida olla tarjolla. Jos ei sitten saa lasta välillä yöhoitoon muualle. Onko teillä ketään sukulaista tai ystävää, jonka luo lapsi voisi välillä mennä yökylään, jotta muut saisi nukkua vähäsen?

Koita saada muut perheen jäsenet nukkumaan edes tulpat korvissa, pienellä lapsella vaikeaa, mutta ehkä voisi olla mahdollista siinä vaiheessa kun sisarus alkaa karjua eikä pienin ole vielä herännyt, varovasti käydä hänelle sitten vasta laittamassa kuulosuojaimet korville. Ja pane hyvä ihminen ne myös itsellesi sitten kun herätys tulee, ettet joudu turhaan sitä kirkumista kuuntelemaan enempää kuin tarvitsee. Tsemppiä.

Meillä oli esikoisella myös näitä yöllisiä raivokohtauksia. Loppuivat esikouluiässä. Huomasin, että niitä tuli etenkin silloin kun oli ollut lapsen mielestä "liian jännä päivä". Tälläisiä olivat esim. särkänniemessä käynti, juna- ja metromatkat (eivät siis kuulu meidän normaaliin arkipäivään), elokuvissa käynti tai kun oltiin oltu koko päivä pois kotoa esim. käyty sukulaisissa  ja isoissa kauppakeskuksessa.

Särkänniemessä lapsella oli tosi hauskaa ja halusi sinne uudestaan, mutta hän jatkoi ilmeisesti aina unissaan näitä seikkailuja noin 4-6 yönä tapahtumasta.

Lapsi on muuten perusluonteeltaan tosi rauhallinen ja kun arki sujui tuttuun tapaan ( lue: aikuisen mielestä tappavan tylsästi)  näitä raivareita ei ollut. Nyt koululaisena ei uni meinaa tulla pariin yöhön kun olemme tehneet jotain tavallisuudesta poikkeavaa esim. olleet lomamatkalla ulkomailla.