Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten päästä mielenpahoituksesta eroon?

Vierailija
18.04.2013 |

Tuli juuri lounastaullolla keskustelua auton myynnistä, työkaveri oli ostanut toiselta työkaverilta auton  ja sitten heti seuraavana päivänä joutunut rengasratsiaan ja saanut sakot. Tästä me työkaverit sitten kuullaan aina kun puheenaiheeksi tulee auton myyminen.

Tapauksesta on jo 10 vuotta, mutta asia on jäänyt hampaankoloon. Kysyinkin että eikö saa asiaa pois mielestään ja myöntää kyllä että sovittu mikä sovittu ja oma moka olisi pitänyt tarkistaa renkaat ennen ostoa. Sanoo että enemmäkin harmittaa oma tyhmyys.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Argh. Odotapa kun tuo työkaverisi eroaa, siitä vinetyksestä ei loppua tule. Itse olen toiminut noiden tyyppien kanssa siten, että kertaan kovaan ääneen heille itselleen sen heidän tarinansa. Ihan että kävisi selväksi että kuultu on, tiedetään. Mielessään sitten tuollaiset sitä suurta asiaansa hautovat, mutta minä en jaksa kuunnella.

Vierailija
2/5 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on yksi niitä onnellisuuden kulmakiviä, että osaa laittaa menneet asiat taakseen. Niistä voi ottaa opikseen, niitä voi nauraa kokemuksina, mutta on sisäistettävä se, ettei niitä voi muuttaa, vaan ne ovat ja pysyvät sellaisenaan, mutta ovat menneisyyttä.

Toiselle sitä ei oikein voi opettaa, pitää vain koettaa antaa noiden juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja toivoa, että hänkin jonakin päivänä oivaltaa tämän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano sille työkaverille, että kiitos, olet jo kertonut asiasta xx kertaa, tiedetään, ei tarvitse enää toistaa!

Minulla oli (onneksi siis on jo lähtenyt eläkkeelle) työkaveri, joka kaikki kahvitauot puhua paapatti meille muille tuntemattomista sukulaisistaan, entisistä työkavereistaan, asiakkaistaan ja ihailijoistaan. Edes kohteliaisuudesta ei jaksanut enää viidennellä kerralla kiinnostaa. Huomattaminen auttoi mutta sitten tämä tapaus kyllä loukkaantui. Parempi sekin kuin kuunnella jotain tyhjänpäiväistä puolukansyöntistooria uudelleen ja uudelleen.

Vierailija
4/5 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No osaako kukaan kertoa vinkkejä miten omaa mieltä kaivertavat jutut saa muistoiksi ja alkavat naurattaa, kun oikeesti onhan jokainen elämässään kokenut vääryyttä ja tietysti näistä kolhuista pitää ottaa opiksi. Kerroin nyt tarinan työkaverista, mutta pelkään että liityn itse pian samaan kerhoon ja alan jatkuvan narinan rahan vähyydestä tai kuinka isovanhemmat hyysää vaan yhtä lastenlasta yms mitä kukaan ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella.

Vierailija
5/5 |
18.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 12:19"]

Tämä on yksi niitä onnellisuuden kulmakiviä, että osaa laittaa menneet asiat taakseen. Niistä voi ottaa opikseen, niitä voi nauraa kokemuksina, mutta on sisäistettävä se, ettei niitä voi muuttaa, vaan ne ovat ja pysyvät sellaisenaan, mutta ovat menneisyyttä.

Toiselle sitä ei oikein voi opettaa, pitää vain koettaa antaa noiden juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja toivoa, että hänkin jonakin päivänä oivaltaa tämän.

[/quote] Sinä taidat olla se joka sen viallisen auton myi :-D.

Eivät menneisyyden vääryydet ole kiveenhakattuja asioita jotka pitäisi hyväksyä. Jos väärintekijä ei ole sattunut kuolemaan, hänen kuuluu oikaista tekemänsä vääryys. Tietysti on helpompaa nimitellä toista katkeraksi jne. jne. kuin toimia suoraselkäisesti. Kokeile sellaista, niin voit elää ihan huoletta, ja ehkä sinun ei tarvitse enää jankata tuota onnellisuuden liturgiaasi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kuusi