huono päivä

Joskus näitä päiviä tulee, olen ollut lapsen syntymästä asti hänen kanssaan arjen yksin kun mies on vain viikonloput kotona muutoin muualla töissä. Olen mielestäni hyvä äiti ja teen parhaani, mutta sitten on näitä päiviä kun en jaksaisi. Lapsi on vuoden ikäinen ja kaipaa paljon seuraani, olen myös jo takaisin työelämässä ja kaikki illat ollaan kahdestaan, joskus äitini tulee auttamaan kerran pari viikossa. Viikonloppunakin olin töissä, mutta kotiin tultua mies antoi lapsen hoidon loppuillaksi minulle, kun hänellä oli vähän huono olo ja meni itse sitten päiväunille. Ottaa päähän kun itse joudun lasta hoitamaan oli vointi mikä tahansa :( Tiedän että on hienoa että on edes joku tuki mutta joskus ne muutamat tunnit jotka saa olla yksin ei vain riitä vaan kaipaisi yhtä kunnolla nukuttua yötä tai kokonaista vapaapäivää lapsesta. Toivottavasti kukaan ei nyt sano että mitäs olet hankkinut lapsen koska hän on minulle kaikista tärkein! On vaan näitä päiviä kun ei jaksaisi, lapsikin on juuri näinä päivinä entistä vaativampi ja kitisee, nytkin meni aamupäiväunet jostain syystä pieleen kun kitisi vaan eikä nukahtanut millään. Otin sitten lapsen pois vaunuista ja päätin kokeilla myöhemmin uudestaan. Kai hän vaistoaa että äiti on vähän väsynyt :( onko muilla samoja kokemuksia?