Lue keskustelun säännöt.
Mikä koirarotu sopisi tällaiselle perheelle?
15.04.2013 |
Olemme harkinneet useamman vuoden koiran hankkimista ja nyt olemme tehneet päätöksen ottaa sen. Mieluiten kesällä, mutta mahdollisesti jo nyt keväällä.
Toiveena olisi pienehkö/keskikokoinen koira, joka ei olisi kovin haukkuherkkä. Plussaa helppohoitoisesta eikä jokapaikkaa karvaavasta turkista.
Toisella meistä on ollut lapsuudenkodissaan koiria, toisella ei koskaan. Intoa koiranhoitoon ja sen kouluttamiseen on, mutta kovin haastavaluonteista koiraa emme ole ensimmäisenä harkitsemassa. Koirakouluun on tarkoitus mennä, oli valittu rotu mikä hyvänsä.
Perheeseemme kuuluu minun lisäkseni aviomies, mutta ei lapsia eikä muita lemmikkieläimiä. Asumme paritalossa (150 m2) rauhallisella alueella, jossa on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Omalle pihalle koiraa ei voi kuitenkaan jättää vahtimatta, se ei ole aidattu, ja naapuritalo on melko lähellä. Tykkäämme pitkistä kävelylenkeistä ja teemme niitä ilman koiraakin lähes joka ilta. Silloin tällöin käymme lenkillä metsissä, luonnonpuistoissa ja ulkoilualueilla. Kesäisin vietämme joitakin viikkoja mökillä. Joinakin viikkoina koiran pitäisi kuitenkin tyytyä kolmeen peruslenkkiin päivässä, esim. 2 x 15 min. ja 1 x 30-45 min.
Olemme molemmat päivisin pois 8-9 h, mutta toinen lähtee ja tulee aikaisemmin, eli koira joutuisi olemaan yksin hieman lyhyemmän ajan. Pidempiä matkoja varten koiralle on hoitopaikka siskoni luona (perheessä 7-vuotias lapsi).
Mitä koirarotua suosittelisit tällaisilla pohjatiedoilla? Miksi, perustele!
Kommentit (45)
Coton de tulear. Turkki erittäin vaativa, mutta karva ei irtoa, eli imuria ei tarvitse huudattaa sen takia päivittäin. Erittäin sosiaalinen, seurallinen ja ihmisrakas koirarotu. Ei vaadi jumalattomia lenkkejä, mutta jaksaa ja tykkää kulkea mukana. Ihana seurakoira ja erittäin lapsirakas. Meillä nyt 11kk vanha coton ja harmittaa välillä, että otimme sen: Siitä kun pitää joskus luopua... Asumme kerrostalossa, eikä todellakaan turhia hauku ja on helposti koulutettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terrieriä olemme ajatelleetkin, esim. jackrusselinterrieri voisi olla yksi vaihtoehto! :)
ap
Kolmoselle: kiitos vinkistä, pitääpä tutustua!
ap
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:25"]
Terrieriä olemme ajatelleetkin, esim. jackrusselinterrieri voisi olla yksi vaihtoehto! :)
ap
[/quote] Jackrusseli on älykäs ja aktiivinen koira, mutta ei ole mikään helppo kouluttaa. En valitsisi rotua, jos ette aio harrastaa agilityä tms..
Yleensä koirilta lähtee karvaa karvanlähtöaikana, tai sitten rodulla on muuten vaativampi trimmattava turkki, jos karvaa ei irtoa. Joten ehkä teille käy parhaiten karvaton koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Corgit ovat suht älykkäitä ja näppärän kokoisia ja vekkulin näköisiä, sellaista olen joskus itsekin harkinnut, myös turkin hoito vaikuttaisi helpolta (ja päädyin sitten kuitenkin erittäin omapäiseen ja turkinhoidollisesti työlääseen koirarotuun :D). Minun tuntemani terrierit ovat lähes poikkeuksetta melko haukkuherkkiä, mutta toki tämä vaihtelee yksilöittäin. Mittelspitz on myös pienehkö/keskikokoinen ja älykäs koira, mutta turkki vaatii jonkin verran hoitoa. Mutta tosiaan, welsh corgi pembroke tai cardigan voisi olla teille hyvä koira. :) http://www.corgiseura.net/ lueskele eri roduista kunnolla perehtyen ja voit käydä vaikka match showssa tai koiranäyttelyissä sekä kavereiden luona, jotka omistavat koiria. Ei kannata tehdä hätäistä päätöstä. Sekarotuisesta koirastakin saa mukavan kaverin, kannattaa tosin olla vanhempien rodut tiedossa.
Itselläni on ollut shetlanninlammaskoira. Hieman haukkuherkkä, mutta koulutuksella (sheltit melko helppoja koulutettavia) tästä ongelmasta päästään . Yleensä iloinen vesseli, melko lempeä luonteeltaan. Aktiivisia mutta sopeutuvia kavereita. Eli pärjää nillä lyhyemmilläkin lenkeillä väliaikaisesti. Turkki tietysti vaatii hoitoa (harjausta) , ja karvaa irtoaa. Mutta silti niin valloittavia.
Omast kokemuksesta voin sanoa että aivan ihania karvapalleroita !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
länsigöötanmaan pystykorvat on ihania ja voisivat sopia teille, jos niiden karva ei ole ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista! Varsinkin corgi kuulostaa tutustumisen arvoiselta rodulta.
Seiskalle: et tainnut haluta ymmärtää, mitä tarkoitin tuolla "plussaa" sanalla. Kyllä koiralla saa turkki olla :)
ap
Komppaan tuota corgia :) Meillä on puolitoistavuotias pemupoika. Näppärän kokoinen, kuitenkin ns iso koira pienessä koossa. Ei ole kovin haukkuisa ( ainakaan tämä meidän yksilö, toki niissä on eroja). Turkki ei vaadi mahdottomia, mutta karvanlähtöaika meinaa kyllä ajaa hulluksi kun sitä karvaa on sitten ihan joka paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bostoninterrieri. Itellä on ja täyttää kyllä hyvin kriteereitä. Toki kaikissa roduissa paljon yksilökohtaisia eroja. Mutta helppohoitoinen turkki, ei kova haukkumaan, fiksu, helppo opettaa, meillä ainakin tykkää juosta pitkiäkin lenkkejä, mutta tyytyy myös vähäisempään. Pärjää hyvin lastenkin kanssa jne. Meillä myös tiibetinspanieli, joka kaikin puolin haasteellisempi kuin bostoni. Bostoni ehdottomasti tsiigaamisen arvoinen rotu :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä haluatte harrastaa ja tehdä koiran kanssa?
Minkälainen turkki teitä miellyttää?
Haluatteko pienen, keskikokoisen vai ison koiran?
Saako koirassa olla liioteltuja ominaisuuksia (kondrodystrofiaa, pitkä selkä, ruttuja, kurttuja, karvattomuutta)?
Jos ette aio harrastaa koiran kanssa mitään, tutkisin seurakoiraryhmän rotuja. Muissa roturyhmissä koirilla on yleensä joku käyttötausta ja ne vaativat rodunomaista toimintaa, voivat olla vahti- ja riistaviettisiä, vaikka monet rodut seurakoirina enimmäkseen ovatkin. Kaikille roduille on suositeltavaa peruskoulutus tottelevaisuudesta, esim. koirakoulussa.
Rotuihin tutustuminen kannattaa aloittaa kunkin rodun rotuyhdistyksen tai vastaavan nettisivuilta. Kun olette valinneet muutaman rodun, tutustukaa rodun koiriin. Useita samanrotuisia näkee helposti koiranäyttelyistä, vaikka ei näyttelyistä muuten olisikaan kiinnostunut. Lisäksi roduilla on omia keskustelupalstoja, joissa on paljon tietoa rodun harrastajilta.
Itse tutkisin myös eri rotujen terveystietoja Kennelliiton jalostustietokannasta.
http://jalostus.kennelliitto.fi/
Kiinnostavia ovat esim. kuolinsyytilastot ja eri kasvattajien pentuemäärät sekä terveystutkimukset.
Itse suosittelisin mahdollisimman terverakenteista, liioittelematonta rotua, joka ei ole varsinainen käyttökoira, vaan viihtyy myös vähemmällä aktiviteetillakin. Villakoirat, shetlanninlammaskoirat, schipperke, mittelspitzit ja muut saksanpystykorvat voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Osa spitzeistä voi olla haukkuherkempiä, mutta tämä on osittain myös koulutus- ja yksilökohtainenkin ero. Sinänsä, omakotitalossa haukkuminen ei ole niin paha juttu kuin kerrostalossa.
Kiitos hyvistä huomioista 16:lle.
Emme tosiaan ole hankkimassa koiraa mitään erityistä harrastusta tai käyttötarkoitusta varten. Edes näyttelyt eivät oikeastaan kiinnosta, joten siinäkin mielessä sekarotuinen voisi olla vaihtoehto.
Koira halutaan hankkia ihan perheenjäseneksi, seuralaiseksi ja lenkkikaveriksi, ja siitä ollaan valmiita pitämään hyvää huolta. Kovin vaativat rodut jätämme silti muille koiraharrastajille. Mieluummin lenkitän, leikitän ja rapsuttelen koiraani, kuin esimerkiksi käyttäisin viikossa tunteja sen turkin hoitoon ja föönaamiseen tai kodin päivittäiseen imurointiin. Toki ihan kaikki rodut vaativat hoitoa, ja olemme mieheni kanssa varautuneet siihen ajankäytöllisesti, mutta kahdesta meille luonteeltaan sopivimmasta rodusta valitsemme todennäköisesti helppohoitoisemman.
Minulla on hyviä kokemuksia sekä shetlanninlammaskoirista että mittelspitzeistä. Minusta kummallakaan rodulla ei ole vaikea turkki. Kerran viikossa harjaa kunnolla, niin ei tule takkuja. Sheltti on yleensä miellyttämishaluisempi kuin mitteli, mutta mittelitkin on ollut helppo kouluttaa namujen avulla, koska ne ovat älykkäitä.
Ei mikään, koirat ovat ällöttäviä, mieti haluatko sellaisen samaan asuntoon lastesi kanssa....
[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 22:46"]
Yleensä koirilta lähtee karvaa karvanlähtöaikana, tai sitten rodulla on muuten vaativampi trimmattava turkki, jos karvaa ei irtoa. Joten ehkä teille käy parhaiten karvaton koira.
[/quote]
Komppia tällä. Meillä on ollu bichon frise ja keskikokoinen villakoira. Vaikka turkin trimmaamisen saa käyttää muutaman tunnin kuukaudessa, niin ISO PLUSSA on se että kämpästä ei löydy ensimmäistäkään koirankarvaa.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 00:36"]
Kiitos hyvistä huomioista 16:lle.
Emme tosiaan ole hankkimassa koiraa mitään erityistä harrastusta tai käyttötarkoitusta varten. Edes näyttelyt eivät oikeastaan kiinnosta, joten siinäkin mielessä sekarotuinen voisi olla vaihtoehto.
Koira halutaan hankkia ihan perheenjäseneksi, seuralaiseksi ja lenkkikaveriksi, ja siitä ollaan valmiita pitämään hyvää huolta. Kovin vaativat rodut jätämme silti muille koiraharrastajille. Mieluummin lenkitän, leikitän ja rapsuttelen koiraani, kuin esimerkiksi käyttäisin viikossa tunteja sen turkin hoitoon ja föönaamiseen tai kodin päivittäiseen imurointiin. Toki ihan kaikki rodut vaativat hoitoa, ja olemme mieheni kanssa varautuneet siihen ajankäytöllisesti, mutta kahdesta meille luonteeltaan sopivimmasta rodusta valitsemme todennäköisesti helppohoitoisemman.
[/quote]
No ei niitä tirmattavaia koira tarvi joka viikko saksia, jos ei halua pitää koiraa jatkuvasti näyttelykunnossa. Jos kotiturre lookki kelpaa, niin koira pysyy kuosissa kun käyttää sen turkin hoitaan pari tunita parin viikon välein.
Sen sijaan karvaa irroittvan koiran kodin saa imuroida joka päivä ja silti sitä karvaa on jokapaikassa.
Joku pienehkö terrieri? Ne ovat voimakasluonteisia mutta koulutettuina ihania perheenjäseniä, aktiivisia ja seurallisia.
http://www.terrierijarjesto.fi/stjnrodut.html