Lue keskustelun säännöt.
Olen aina inhonnut itsessani sita piirretta etta naytan tunteeni niin avoimesti. Nauran, huudan, riemuitsen, raivoan, itken jne.
08.02.2007 |
Inhosin sitä siihen saakka kunnes appiukkoni sanoi ihailevansa minussa sitä piirrettä. Itse on ollut aina pidättyväinen ja tukahduttanut tunteensa. Infarktin sai, ennenkuin oppi edes jotain tuolla saralla.
Eli tunteet kunniaan(vaikka se joskus ärsyttäisikin että kaikki paistaa niin selvästi). Toki aikuisen pitää käyttää järkeä millon paisuttelee ja milloin ei, mut pääosin tunteiden näyttäminen on hyvä juttu!
Kommentit (3)
Eräs tuttuni näyttää oikein avoimesti tunteensa, eli jos hänellä on paskapäivä, saa siitä kuulla myös tututkin. Joka asiasta vittuillaan ja piikitellään. Kaiken lisäksi luulee olevansa täydellinen kaikessa. Vaikka onkin hyvin epävarma pohjimmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritän katkaista ties kuinka monta sukupolvea jatkunutta puhumattomuuden, tasaisuuden, tunteiden tukahduttamisen ketjua.
mutta se on ikävää kun tunteet heilahtelee äärilaidasta toiseen