saisinko täältä vähän neuvoja? väsymystä ja turhaa suuttumista..

lääkkeitä en uskalla ottaa... voisin kyllä toki työterveyslääkäriltä jotain rauhoittavia kysyä.. mutta olisinko silloin vielä väsyneempi? syön terveellisesti, otan melkein päivittäin vitamiinejä, päivittäin käyn lapsen kanssa ulkona...



mitä muuta voin siis tehdä?



ap

oikeastaan sanoit tuossa kirjoituksessa itsekin, mistä kiikastaa ja mistä apu: olet liian väsyksissä.



Mikä sinua väsyttää? Mistä siihen apua? Löytyisikö omista omaisistasi tai läheisistäsi apua? Oletko esimerkiksi yksinhuoltaja, saatko nukkua liian vähän (joudun heittämään arvailuja, kun en tiedä tilanteestasi enempää)? Jos näin on, sinun kannattaisi todella pyytää kummeilta, isovanhemmilta tai muilta silloin tällöin hengähdysaikaa itsellesi. Kaksivuotiaan kanssa eläminen on ihan täyttä työtä koko ajan. Hänellä on jo taitoja, muttei vielä "järkeä" päässä, saat vahtia ja huolehtia hänestä ihan tauotta vielä.



On selvää, että osa asioista helpottaa lapsen kasvaessa, mutta yliväsynyttä äitiä tuskin helpottaa ajatus, että kolmen vuoden päästä on paremmin. Apua pitää saada ajoissa.



Älä suotta pelkää mitään neuvolaa tai lääkäriä, mikäli omista läheisistäsi ei ole tässä kohtaa apua. "Sossujen tarkkailuun" ei valitettavasti edes pääse, ennen kuin monesti on jo liian myöhäistäkin - moni lapsi elää esim. perheväkivallan keskellä saamatta apua, resurssien vähyydestä.



Myös seurakuntien diakonia- tai perhetyöntekijöiden kanssa voi käydä keskystelemassa omasta jaksamisesta. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niistä ilmoiteta mihinkään ilman sinun lupaasi. Usein sekin voi auttaa, että saa kunnolla itkeä, tilittää ja vuodattaa omaa uupumustaan.



Hoida itseäsi, jotta voit hoitaa lastasi hyvin.



lämpimin terveisin

diakoni Meiju'

Tikkurilan seurakunta

Sä olet väsynyt, ja väsyneenä sä huudat lapselle ja kun lapselle huutaa, se alkaa renuta ja kränätä ja sit sä väsyt ja huudat lisää ja sit lapsi renuaa lisää ja.



Saisitko sä ensin sen lapsen hoitoon jonnekin mummolaan tms päiväksi. Nukkuisit sen päivän itse. Sit aloittaisitte uudelta pohjalta ja vaan päättäväisesti keskittyisit hyviin asioihin. Et kiinnitä huomiota uhmaikään tai lapsen väsyyn vaan kääntelet jokaista tilannetta käsissäsi kunnes löydät jotain hyvää ja keskityt siihen.

niin olisin toki voinut laittaa enemmän tietoa, eli poika on noin kerran kuussa minun äidilläni päivän ja yön hoidossa, oli esim nyt viikonloppuna 2 PÄIVÄÄ hoidossa, jaksoin taas sen pari päivää ja tänään sitten TAAS iski ärsytys...



tuntuu, että tarvitsen oikesti viikon lomaa, mutta aika tyhmää se olisi, koska kuka oikeasti hyvä äiti haluaa olla erossa omasta lapsesta!!



Mies on töissä sekä koulussa, itse olen 2 vuorossa... joten jos järjellä ajattelisi niin näen lasta vain viikonloppuna kunnolla...



vauvasta asti ollut lapsi yli virkku.. hoitajia olisi, mutta en vaan kehtaa ottaa apua vastaan, en uskalla, en halua, että minua arvostellaan, piikitän itse itseäni ihan tarpeeksi..



ap

Sä olet väsynyt, ja väsyneenä sä huudat lapselle ja kun lapselle huutaa, se alkaa renuta ja kränätä ja sit sä väsyt ja huudat lisää ja sit lapsi renuaa lisää ja.

Saisitko sä ensin sen lapsen hoitoon jonnekin mummolaan tms päiväksi. Nukkuisit sen päivän itse. Sit aloittaisitte uudelta pohjalta ja vaan päättäväisesti keskittyisit hyviin asioihin. Et kiinnitä huomiota uhmaikään tai lapsen väsyyn vaan kääntelet jokaista tilannetta käsissäsi kunnes löydät jotain hyvää ja keskityt siihen.

aina vaan suutun ja suutun ja suutun! tottakai yritän olla hiljaa ja olla välittämättä kiukusta, mutta välillä räjähdän totaalisesti!

tämän viikonlopun aikana pitikin "aloittaa alusta".. yritän tottakai vielä.. pitää vaan toivoa, että kohta helpottaa..

ap

Mies on töissä sekä koulussa, itse olen 2 vuorossa... joten jos järjellä ajattelisi niin näen lasta vain viikonloppuna kunnolla...

En mä usko, että sä tarvitsetkaan lapsesta lomaa, pikemminkin päinvastoin teillä on liian vähän aikaa yhdessä ja siksi te ette tunne toisianne nyt kunnolla, ette näe toistenne hyviä puolia vaan lapsi vaatii sitä huomiota, jota paitsi koko ajan jää ja sä taas koet hänet jo vähän vieraaksi, ulkopuoliseksi häiriöksi. Sun väsyys johtuu töistäsi ja lisäksi siitä, että on tuo "Ulkopuolinen" lapsi ja koko ajan myös syyllisyys siitä, että et mielestäsi rakasta tarpeeksi etkä osaa hoitaa tarpeeksi hyvin.

Miten olisi sellainen perus ryhmäytys juttu kuin että ota töistä lomaa pari päivää ja menette ne kokonaan lapsen aikataululla ja voimilla ja teette jotain kivaa. Syötte eväitä pihalla ja nukutte päiväunia sohvalla ja et yritäkään tehdä mitään sen kummempaa kun olette vaan ja nautitte täysin hyödyttömästi. Kun näin saatte hyviä yhteisiä kokemuksia alulle, voitte jatkossa keskittyä niihin, voit jättää sen renaamisen huomiotta ja suhde lapseen alkaakin antaa sulle voimia sen sijasta, että veisi niitä.

Äläkä missään nimessä tee mitään sellaista jota et halua. paitsi ne jotka edesauttavat teidän molempien hengissä pysymistä. 2v on pieni ihminen ja kuulostaa siltä että suutut ihan tavallisista asioista joita hän tekee. Anna tehdä ja katso vain että hän ei loukkaa itseään. Siistiä ei tarvitse olla, sohvalla saa hyppiä, ruoka voi olla eineksiä. Relaa. Miksi olet väsynyt? Miksi koet elämän rasittavana?

kerran kuussa yhden sauna oluen, netissä olen vain silloin kun lapsi nukkuu tai kun tällä hetkellä on jo tarhassa, mulla alkaa 2 työt ja laps pitää viedä tarhaan ruoaksi jotta ehtii rauhoittua päikkäreille..



Sohvalla saa hyppiä saa riehua, mutta kun se kiukuttelu siis ihan turhaa repimistä "vittuilua" huuotoa, vaatimista..



Olen katsonut päivätöitä, mutta kun ei sellaista enää ole.. kaikki on vuorossa tapahtuvaa...



Olisko se oikeasti sitä, että en näe lasta tarpeeksi...



ap

vauvasta asti ollut lapsi yli virkku.. hoitajia olisi, mutta en vaan kehtaa ottaa apua vastaan, en uskalla, en halua, että minua arvostellaan, piikitän itse itseäni ihan tarpeeksi..

ap

Miksi hyvä nainen piikittelet itseäsi avun tarpeesta? Meillä jokaisella on ne voimavarat jotka on!Mitä siitä jos joku arvostelee, parempi kai se on, että saat apua ja jaksat kuin että huudat kotona lapselle! Jotenkin rivien välistä kuulostaa, kuin olisit ihan puun ja kuoren välissä. Sait hyviä neuvoja muilta, miten voi oppia hellittämään ja saamaan hyvää tilaa ympärilleen: lapsen kanssa nauttimista vaikka ulkona tosiaan lötkötellen ja einesnakkeja syöden. Sinun pitäisi löytää elämääsi ilo.

Mistä nautit, iloitset, vapaudut, rentoudut? Enennä sen määrää ja sovella sitä lapsen kanssa olemiseen. Laulakaa, tanssikaa, soittakaa rumpuja, piirtäkää sormiväreillä, mitä tahansa mikä on hauskaa! Koeta vapautua suorittamisesta ja siitä,e ttä etsit muiden hyväksyntää. Arvosta itseäsi, parisuhdettasi ja perhettäsi!

vauvasta asti ollut lapsi yli virkku.. hoitajia olisi, mutta en vaan kehtaa ottaa apua vastaan, en uskalla, en halua, että minua arvostellaan, piikitän itse itseäni ihan tarpeeksi..

ap

Miksi hyvä nainen piikittelet itseäsi avun tarpeesta? Meillä jokaisella on ne voimavarat jotka on!Mitä siitä jos joku arvostelee, parempi kai se on, että saat apua ja jaksat kuin että huudat kotona lapselle! Jotenkin rivien välistä kuulostaa, kuin olisit ihan puun ja kuoren välissä. Sait hyviä neuvoja muilta, miten voi oppia hellittämään ja saamaan hyvää tilaa ympärilleen: lapsen kanssa nauttimista vaikka ulkona tosiaan lötkötellen ja einesnakkeja syöden. Sinun pitäisi löytää elämääsi ilo.

Mistä nautit, iloitset, vapaudut, rentoudut? Enennä sen määrää ja sovella sitä lapsen kanssa olemiseen. Laulakaa, tanssikaa, soittakaa rumpuja, piirtäkää sormiväreillä, mitä tahansa mikä on hauskaa! Koeta vapautua suorittamisesta ja siitä,e ttä etsit muiden hyväksyntää. Arvosta itseäsi, parisuhdettasi ja perhettäsi!

Ja kiitos, että sain asiallisia viestejä!

ap

Samaa kysyn minäkin: miksi?



Kumpaa ihmistä arvostat enemmän: sitä, joka pyytää apua vai sitä, joka raivoaa lapselleen? Miksi omat läheisesi sinua arvostelisivat? Teidän perhetilanteenne on kuitenkin aika kuormittava (vuorotyö + työ + opinnot + pieni lapsi). Mitä hävettävää siinä on, jos kaipaa silloin tällöin apuvoimia? Onko lapsella kummeja, isovanhempia, muita läheisiä? Itse ainakin auttaisin omien kummilapsieni vanhempia ilomielin.



Onko elämäsi pelkkää suorittamista? Onko sinulla harrastuksia? Teetkö koskaan mitään kivaa, vai onko se aina vain töitä, lapsen viemistä hoitoon, ruokakaupassa käyntiä? Miten parisuhteesi voi?

Samaa kysyn minäkin: miksi?

Kumpaa ihmistä arvostat enemmän: sitä, joka pyytää apua vai sitä, joka raivoaa lapselleen? Miksi omat läheisesi sinua arvostelisivat? Teidän perhetilanteenne on kuitenkin aika kuormittava (vuorotyö + työ + opinnot + pieni lapsi). Mitä hävettävää siinä on, jos kaipaa silloin tällöin apuvoimia? Onko lapsella kummeja, isovanhempia, muita läheisiä? Itse ainakin auttaisin omien kummilapsieni vanhempia ilomielin.

Onko elämäsi pelkkää suorittamista? Onko sinulla harrastuksia? Teetkö koskaan mitään kivaa, vai onko se aina vain töitä, lapsen viemistä hoitoon, ruokakaupassa käyntiä? Miten parisuhteesi voi?

en oikestaan muuta kerkiää tekemään, vuorot menevät näin

iltaviikko:

ma, lapsi hoitoon klo 11.00, itse töihin klo 14.00, mummi hakee lapsen klo 15.00 meille, mies tulee samaan aikaan ja lähtee klo 16.30 kouluun, minä tulen klo 23.20 kotiin.

ti-to lapsi tarhaan 11.00, minä töihin klo 12.00(normaaliksti klo 13.00, ajat muutettu miehen koulun takia) lapsen hakeminin klo 20.15 mies tulee kotiin 20.30-21.00

pe lapsi kotona, minä töihin klo 13.30 mies ehtii tulla kotiin töistä ennen kuin mun pitää lähteä(miehellä pe on lyhyt pvä) pääsen 21.30..

aamuviikot ma-pe klo 8.30 lapsi tarhaan klo 17.15 haen lapsen, mies tulee siinä 20.30-21.00 kotiin..(nämäkin vuorot on muutettu, muuten olisi vielä hullummat vuorot)

sitten vkl.. mitä tehdäänkin...

ap

En ihmettele yhtään, että vituttaa. Kuinka kauan miehen opinnot vielä jatkuvat?



En ihan tarkkaan pysty tuosta rytmistä tulkkaamaan sitä, ehditkö olemaan lapsen kanssa iltaviikolla aamuisin ja kuinka paljon sua työllistää sitten vielä muut kotityöt.

voi ilmetä ärsytysherkkyytenä tai väsymyksenä. Masentunut ei välttämättä "näytä masentuneelta". Teeppä Beckin depressiotesti, ja katso millaiset tulpkset saat.

herätään klo 07.00 ja siihen klo 11.00 asti ollaan yhdessä, lapsen kanssa siis, sitten maanantaina en enää näe, ti-to sama aamu ja illalla sen tunnin verran(klo 21.00 menee nukkumaan) perjantaina näen vain aamulla



aamuviikoilla näen aamulla sen tunnin verran ja sitten kun pääsen töistä klo 17.00 siiä siihen klo 21.00 asti + vkl koko lauantai ja sunnuntai... työ on muutenkin fyysistä ja todella yksitoikkoisen ahdistavan vittumaista..



ap taas