Lue keskustelun säännöt.
Jos lapset kertovat
18.09.2011 |
ikäviä asioita vanhemmistaan, esim pahoinpitelyä tms., on kyse joka tapauksessa huolestutavasta asiasta. Normaalit lapset ovat aina hyvin lojaaleja vanhemmilleen eivätkä kerro pahojakaan asioita, vaan puolustavat vanhempiaan loputtomiin. Jos lapsi "satuilee" esim. että äiti on lyönyt eikä näin ole, niin jokin asia lapsen elämässä on joka tapuksessa pielessä, koska normaali lapsi ei tee niin. Ja olen ollut pitkään töissä lastensuojelussa, nämä asiat ovat valitettavasti erittäin tuttuja.
Kommentit (5)
no mä olen sitten repinyt lapseni silmästä silmäripsiä, ja hän myös hoki sukulaismiehen oleva paha mies.
Mikähän mun lapsessani sitten on pielessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eri asiasta kuin tarkoitin. Tuolla keinolla yrittävät saada sen karkkipussin ja ovat ehkä huomanneet sen tepsivän.. Mutta jos alkavat kertoa päiväkodissa tai koulussa tarinaa, että äiti lyö, niin sitten ei kaikki ole kunnossa.
eri asiasta kuin tarkoitin. Tuolla keinolla yrittävät saada sen karkkipussin ja ovat ehkä huomanneet sen tepsivän.. Mutta jos alkavat kertoa päiväkodissa tai koulussa tarinaa, että äiti lyö, niin sitten ei kaikki ole kunnossa.
Ehkä ovat uskoneet sen, kun olen sanonut jälkeenpäin että jos vielä kerran sanotte noin kaupassa, niin äiti hivauttaa halolla päähän.
väitän, että monet lapset, joiden kotona on jotain pielessä, ovat hyvin hipihiljaa kaikesta. Jos ja kun heiltä kysytään, he puolustavat vanhempiaan hyvin kiihkeästi eivätkä varmasti myönnä, että mitään tällaista olisi ikinä tapahtunut. Nämä lapset tietävät, että jos sosiaalityöntekijä saa päähänsä sanoa äidille, että "tytär väittää, että sä olet lyönyt sitä", äiti kieltää ehdottomasti ja tuomitsee lapsen satuiluksi, ja heti kun ovi kolahtaa kiinni sosiaalityöntekijän lähdettyä, tulee äidiltä selkään niin että silmissä kipinöi vielä huomennakin. Ja jos joku kysyy mustelmista, aina on kaaduttu portaissa tai veli tönäisi leikkikentällä tai kompuroitu pyörällä.
Normaalit lapset ovat lojaaleja, mutta myös valitettavan itsekeskeisiä. He kokeilevat rajojaan myös tässä kohtaa. Ne, joilla on hätä, eivät uskalla kokeilla rajojaan, koska pelkäävät liikaa.
Minä vietin monta vuotta alkoholistin kodissa, ja sen jälkeen monta vuotta lastenkodissa.
kaksosia. Saattavat kaupassa alkaa huutaa että äiti älä vaan lyö (ja sitten nauraa käkättävät jossain hyllyn takana keskenään), jos olen juuri sattunut vaikka kieltämään heiltä karkkipussin, kun ei ole tänään karkkipäivä. siinä sitten naama punaisena yritän olla kuin en olisikaan...