miten laittaisin ristiäiskutsuun
nätisti että juhlat kulkee lasten ehdoilla, sillä lapsia juhlissa paljon. Meitä ei haittaa vaikka lapset itkisivät, ryömisivät konttailisivat jne... söisivät kesken kastetoimituksen... Mut olisi ehkä syytä lukea jotenkin kutsussa!!
Ja toinen etten halua juhliin mitään jäykkää pukeutumista, eli silkkileningit voi jättää kotiin. Lapset voi pihalle mennä leikkimään jne, eli ei mitään valkoisia rimpsumekkoja.
Tahtoisin että tekisimme juhlasta arvokkaan yhteisen hetken kokoontumalla yhteen ja nauttimaan kastetoimituksen lisäksi pöydän antimista ja toistemme seurasta mahdollisimman rennosti. Ilman että lasten pitää tylsistyä penkkeihinsä!
Kommentit (14)
jossain välissä meidän vauva saa pyhän kasteen armolahjan, mutta ei anneta sellaisen pikkuseikan pilata lystiä remuamispäivää.
Niitä huonosti käyttäytyviä ja tilanteeseen sopimattomasti pukeutuneita aikuisia kasvaa lapsista joille ei ole opetettu käytöstapoja eikä juhlapukeutumista.
Minusta lapsien pitää saada olla lapsia, mutta ristiäisissä ym. on osattava käyttäytyä. Ja se ei tarkoita "pönöttämistä" (en ymmärrä miksi joillakin tämä kuva...!) vaan että käyttäydytään tilanteeseen sopivalla tavalla. Miksi lapsien pitäisi saada rieukkua ristiäisissä, sen pienen hetken osaa olla rauhassa ja jos ei osaa on vanhemman velvollisuus viedä ulos huoneesta tmv. Vaikka ap:lle sopisi villi meno juhlissaan, suurimmalle osalle ei sovi, ja lapsia hämmentää se jos ristiäisissä A sai olla rönttävaatteissa ja ilakoida miten sattuu, mutta ristiäisissä B laitettii juhlavaatteet ja piti olla toimituksen ajan hissukseen. Vanhemman pitää olla johdonmukainen kasvatuksessaan, se luo lapselle turvaa ja varmuutta.
Ja tosiaan suurin osa haluaa pukeutua juhlaan, osa juhlan tunnelmaa on se kun laittaa itsensä tavallista siistimmäksi. Ja lapsien voi antaa leikkiä myös niissä juhlavaatteissa, harvoin leikeissä tulee mitään "korjaamatonta vahinkoa" vaatteisiin, ja jos tulee niin ei siihen maailma kaadu :)
Samaan aikaan on yhden lapsemme synttärit, joten sekin sanelee... Ja kyllä juhla voi olla tärkeä ja juhlava ilman pönöttämistä. Tahtoisin että juhlat ovat aidot, eikä mitään varustekilpailua, kellä on nätei mekko ja pisimmät ripsipidennykset..
saa parilla eurolla. Ja jalkoihin muoviset kengänsuojat. Vielä sellaiset pöpöjä keräävät naamarit nenän ja suun eteen, niin ollaan oikein tasa-arvoisia ja tulee kivat juhlat ilman pönötystä.
Etkö nyt sitten voi soittaa tai laittaa sähköpostia tai vaikka fb:ssä viestiä, että ottakaa pennuille haalarit mukaan?
Mä käsitän arvokkuuden hieman toisella tavalla. Teidän juhlat kuulostaa kotibileitä. Muista ilmottaa papille että jättää ne hiertävät liperit kotiin, teillä bailataan!
että lapsesi kaste voitaisiin tehdä vaikka huoltoaseman vessajonossa? Eli meno ja meininki olisi samanlaista kuin pissaliisojen perjantai-iltana.
Entä jos joku vieras tulee kauniissa asussa, käyttäytyy nätisti - käsketkö kävellä kuralammikkoon, koska näissä juhlissa ei olla juhlavasti.
MInä luulen tajuavani pointin. Oma anoppini ja tyttärensä ovat sellaisia, että vetävät koko korurasian korut kaulaansa ja käsiinsä, käyvät ostamassa ulkomaita myöten muotikolttuja, joiden hinta ei välttämättä pysy edes nelinumeroisena, lapset puetaan niin överisti hörhelöön ja pörhelöön (yhdellä tytöistä oli valkoinen muhvi (!) jostain supikoirasta tai vastaavasta anopin synttäreillä), pojilla on kissanrusetit kaulassa ja smokit päällä juhlassa kuin juhlassa jne. Varastavat aina shown. Kaikissa juhlissa kyse on heidän ja heidän lastensa vaatteista, ei päivänsankarista.
Minä voisin siis haluta ap:n kaltaiset ristiäiset. Pääosassa olisivat perheen lapset, se vastasyntynyt ja synttäreitä viettävä. Jos kesken toimituksen vastasyntynyt haluaa syödä, todetaan iloisesti, että hetki pieni, jatketaan kohta, ja syötetään vauva. Ei tosiaan pönötystä huutavan vauvan ja levottomasti oirehtivien lasten kanssa, joita pidetään käsistä kiinni, jotta seisovat nätisti valokuvissa, vaikka tosiasiassa rimpuilevat ja haluavat pois näytöspaikaltaan ja shown pystyyn pistäneiden vanhempiensa odotuksilta. Olisi ihanaa, kun lapset olisi puettu nätisti mutta käytännöllisesti, saisivat olla lapsia ja leikkiä, puhua ja näkyä normaalisti. En tarkoita riehumista enkä huutoa ja karjumista vaan sitä, että kun 2-vuotias ei tajua, että pitää olla hiljaa, hänelle hymyillään, ehkä lempeästi hyssytellään mutta muuten annetaan sanoa sanottavansa. Isompia voi pyytää nätisti pysymään paikoillaan ja jos ei onnistu, saavat mennä toiseen huoneeseen. Ei kitinää, sähinää ja aikuisten uhkaavia ilmeitä.
Kahvipöydässä lapset saisivat ottaa mitä haluaisivat ilman että aikuinen valittaa vieressä, miten mekko menee pilalle, jos otat tuota tai tuota.
Ylipäätään kaikilla olisi mukava ja hyvä olo, seremonia sujuisi soljuvasti ja luontevasti eikä kukaan odottaisi mitään suurenluokan palvelua vaan ottaisi nätisti kahvikuppinsa seisovasta pöydästä.
Niin, joissakin suvuissa ne pönötysjuhlat ovat ihan vakio. :(
MInä luulen tajuavani pointin. Oma anoppini ja tyttärensä ovat sellaisia, että vetävät koko korurasian korut kaulaansa ja käsiinsä, käyvät ostamassa ulkomaita myöten muotikolttuja, joiden hinta ei välttämättä pysy edes nelinumeroisena, lapset puetaan niin överisti hörhelöön ja pörhelöön (yhdellä tytöistä oli valkoinen muhvi (!) jostain supikoirasta tai vastaavasta anopin synttäreillä), pojilla on kissanrusetit kaulassa ja smokit päällä juhlassa kuin juhlassa jne. Varastavat aina shown. Kaikissa juhlissa kyse on heidän ja heidän lastensa vaatteista, ei päivänsankarista.
Minä voisin siis haluta ap:n kaltaiset ristiäiset. Pääosassa olisivat perheen lapset, se vastasyntynyt ja synttäreitä viettävä. Jos kesken toimituksen vastasyntynyt haluaa syödä, todetaan iloisesti, että hetki pieni, jatketaan kohta, ja syötetään vauva. Ei tosiaan pönötystä huutavan vauvan ja levottomasti oirehtivien lasten kanssa, joita pidetään käsistä kiinni, jotta seisovat nätisti valokuvissa, vaikka tosiasiassa rimpuilevat ja haluavat pois näytöspaikaltaan ja shown pystyyn pistäneiden vanhempiensa odotuksilta. Olisi ihanaa, kun lapset olisi puettu nätisti mutta käytännöllisesti, saisivat olla lapsia ja leikkiä, puhua ja näkyä normaalisti. En tarkoita riehumista enkä huutoa ja karjumista vaan sitä, että kun 2-vuotias ei tajua, että pitää olla hiljaa, hänelle hymyillään, ehkä lempeästi hyssytellään mutta muuten annetaan sanoa sanottavansa. Isompia voi pyytää nätisti pysymään paikoillaan ja jos ei onnistu, saavat mennä toiseen huoneeseen. Ei kitinää, sähinää ja aikuisten uhkaavia ilmeitä.
Kahvipöydässä lapset saisivat ottaa mitä haluaisivat ilman että aikuinen valittaa vieressä, miten mekko menee pilalle, jos otat tuota tai tuota.
Ylipäätään kaikilla olisi mukava ja hyvä olo, seremonia sujuisi soljuvasti ja luontevasti eikä kukaan odottaisi mitään suurenluokan palvelua vaan ottaisi nätisti kahvikuppinsa seisovasta pöydästä.
Niin, joissakin suvuissa ne pönötysjuhlat ovat ihan vakio. :(
kasteen aikana. Kastetoimitus kestää about 15-20min, sen ajan voi olla suht hiljaa, mutta jos lapset leikkii niin leikkikööt. Kyllähän sen kasteen jälkeen on aikaa mukavaan ja leppoisaan yhdessäoloon. Lapset voivat riehaantua vähän juhlavammissakin vaatteissa jos joku sellaisia tykkää pukea. Ei ne vaatteet pönötystä tee vaan isäntäväki/vieraat muulla käytöksellään.
Lapset erityisen tervetulleita - kuravaatteet ja hiekkalelut mukaan."
Juhlissa, pienissäkin, pukeudutaan juhlavasti. Pojilla ilman muuta tumma puku, valkoinen paita ja solmio, tytöillä soma mekko eikä mikään trikoinen pissisviritelmä. Kampaajallakin saatetaan käydä ihan siksi, että on kiva olla, kun on kaunis ja laitettu.
Tällä tavalla me kunnioitamme juhlaa ja sankaria. Meistä on hienoa olla hienona, ottaa huomioon muita, käyttäytyä kauniisti ja pysähtyä kokonaisvaltaisesti toisen juhlimisen äärelle sen sijaan, että leikkisimme läpi häät ja hautajaiset. Me haluamme ulkoasulla ja puheilla kertoa, että me välitämme, me ihailemme, me haluamme juhlastasi juhlan.
Käly on toista maata. Hänen mielestään T-paita ja farkut sopivat kaikkialle ja puheet päivänsankarille tai jonkinlaisen pöytäetiketin noudattaminen ovat tyhmää pönötystä, jolla toiset yrittävät korottaa itsensä muiden yläpuolelle. Kahvia voi hakea, vaikka päivänsankari ei vielä ole ottanut kupillistakaan ja rajoilupöydästä voi ottaa koko piparikulhon omaan pöytään, niin ei tarvitse vähän väliä hakea lisää.
parhaimpiin,miksi haluat kieltää heiltä sen ilon?
Kastehetki kestää kuitenkin vain max. 20 minuuttia, joten jokainen normaali lapsi pystyy sen ajan olemaan syömättä ja riekkumatta. vauva voi toki itkeä, mutta se on asia erikseen.
toisin kuin mentäessä pihalle leikkimään ja lapset voivat juuri tuollaisissa tilanteissa opetella että ihan aina ei voi olla apinana, itse kastetoimitus kestään ehkä 10min sen hetken jaksaa kyllä varsin pienikin olla syömättä ja remuamatta tuskin nuo muut toiminnot ovat kovin häiritseviä.
Tuskin mitään markkinoita kuitenkaan haluat lapsesi tärkeään päivään.
Silkkimekossakin voi olla pönöttämättä.