Mikä mussa on vikana, kun mä olen kauhean kiinnostunut kaikista

niin lakkaa tuollaiset kiinnostuksenkohteet ;)

Siis huono olo niistä jutuista tulee, mutta silti on joku ihme "pakkomielle" lukea, kuten esim tuo vauvan kidutusjuttu jota joku pyysi suomentamaan :(

Ja ihan tavallista elämää mä vietän, etten keksi mitä "actionia" pitäis olla lisää :( ap

Mussa on vähän samaa.. Välillä lueskelen noita juttuja ja sitten alkaa ahdistamaan ja unohdan ne joksikin aikaa kunnes taas luen jotain sarjamurhaahatarinoita. Ihan normaalia se kai on jossain määrin olla kiinnostunut tällaisistakin asioista.

Ja ihan tavallista elämää mä vietän, etten keksi mitä "actionia" pitäis olla lisää :( ap

jännittävämpää kuin tavallista elämää, niin ehkä et ehtisi olla kiinnostunut tuollaisista kauheuksista? Jännityksen ei aina tarvitse olla kovinkaan ihmeellistä kuitenkaan. Kokeile rajojasi!

Siis kun sua nyt kamalasti näyttää haittavan ja nolostuttavan tämä taipumuksesi, niin sillä kannalla ajattelin että sun olisi helpompi tulla toimeen itsesi kanssa jos tekisit asialle jotakin.

toinen samanlainen perheenäiti :) Mies on kyllä paljon enemmän tuollaisista asioista kiinnostunut kuin minä, joten salaa minun ei tarvitse lueskella. Paljon katotaan yhdessä dokkareita illalla kun lapset nukkuvat. En nää asiassa kyllä mitään ihmeellistä. Tosin mitään kauhuelokuvia minä en katsele, mutta tuollaiset tosielämän jutut kyllä kiinnostavat.

Jännityksen ei aina tarvitse olla kovinkaan ihmeellistä kuitenkaan. Kokeile rajojasi! Siis kun sua nyt kamalasti näyttää haittavan ja nolostuttavan tämä taipumuksesi, niin sillä kannalla ajattelin että sun olisi helpompi tulla toimeen itsesi kanssa jos tekisit asialle jotakin.

mitä se "jotakin" vois olla? Tykkään elämästäni näin, oon KTM mukavassa työpaikassa, nyt hoitovapaalla, ihanat lapset 3 ja 1v, hyvä aviomies, paljon ystäviä, kiinnostavat harrastukset. Mutta tällasesta asiasta en kehtaa mainita kellekään, en tiedä mitä "tyydytystä" saan tollasista jutuista :(( Oon jopa alkanu pelkäämään että mulla on joku persoonallisuushäiriö :( Kun esim monet tuttuni ei edes pysty lukemaan noita juttuja (esim baby p, baby grace etc)ja mua vaan KIINNOSTAA. inhottavaa huomata itsessään tällasta :(( ap

Kiinnostaa muakin, vaikka oon ihan normimamma.

Varsinkin psykopaatit ja muut psyykkisesti sairaat murhaajat kiinnostaa aivan älyttömästi. Netissä oli joku englanninkielinen sivukin, johon oli kerätty piiiitkiä kertomuksia tällaisista rikoksista. Siinä meni melkoinen tovi, kun ne kaikki ahmin läpi.



Mua kyllä kiinnostaa psykologia muutenkin ja olenkin haaveillut, että pääsisin esim. tekemään mielentilatutkimuksia. RIkollisen mieli on niin kiehtova ja silti niin tavallinen.



En usko, että mussa mitään vikaa on. Olen ihan tavallinen perheenäiti minäkin. :) Ja suorastaan yliherkkä kaikelle väkivallalle. En itse saata tappaa edes kärpäsiä, enkä siedä lapsiltani minkäänlaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

eikä mun tee pahaa katsella ties minkälaisia videoita, paitsi jos on lapsi kyseessä, olen ihan mielettömän utelias.



Minä myös ihan normaali kolmen lapsen äiti ja elämä on ihanaa :)

Mun mies ei siedä katsoa tai lukea minkäänlaisia väkivaltaisia rikosjuttuja, minua ne taas kummasti kiehtoo. Kaikki vanhat ja uudet rikostapaukset, onnettomuudet ja muut vastaavat.



Joskus tosin menen liian pitkälle uteliaisuuksissani, niin että jutut jäävät painamaan mieltä. Näitä ovat esim. Baby Briannan tapaus... menin onneton vielä katsomaan sitä youtubessa ja vieläkin itkettää, varsinkin kun itsellä juuri sen ikäinen tyttövauva :(

Tosin en väitä väiti että oisin kovin normaali muutenkaan, rääkkäsin nuorena eläimiä , kiusasin poikaystäviäni henkisesti ja nyktyään äitinä en myöskään ole mikään kovin empaattinen.