Miksi muka toisen lapsen hoitaminen on työ, mutta oman ei?

Se on työtä, joka tehdään itselle. Palkkatyö on taas työ, josta hyöty enee toiselle ja siitä maksetaan palkkaa.



Puutarjuri voi hoitaa puutarhaansa maksutta ja toisen puutarhaa palkkatyönä. Työtä toki molemmet, mutta eivät ansiotyötä.

Toiseen tarvitaa koulutus ja toiseen ei.

makseta kotona, töissä kylläkin :D

mutta eläinhotellin pitäjälle kyllä pitää maksaa.



Ihminen yleensä hankkii lapsia koska haluaa niitä, lapsia ei suinkaan ole pakko tehdä. Lapset voisi rinnastaa "harrastukseen", molemmista pitää maksaa jos niitä haluaa hankkia, mutta pakko ei ole. Ja sitten jos vaikka museoauton ostaa ja sitä laittaa kuntoon ja vahailee, niin ei siitä palkkaa saa, vaikka joku toinen ihan työkseen korjaa/vahaa autoja.

Mitä hemmetin työtä siinä on?

ja vaikka se on välillä rankkaa, niin eihän sitä voi työksi sanoa.

että vieraan lapsen hoitaminen on aina vähän rankempaa ja stressaavampaa. Ei tunne lasta niin hyvin kuin omaa, vastuu painaa eri tavalla, ei ole sellaista tunnesidettä kuin omaan.

Töistä olen hoitovapaalla. Ja huom: elämää, ei elämä. En mä rahaa saa kotini siivoamisestakaan, mut pitäisin muualla siivoamista työnä. Mun mielestä kotiäiteys on tärkeä ja hieno asia, mutta EI työtä. Ne jotka pitävät sitä työnä ehkä pelkäävät ettei muuten arvosteta? Mä teen tätä kotiäiteyttä rakkaudesta, töissä käyn ihan vaan rahasta. Mun mielestä jopa loukkaavaa kutsua työksi sitä, että on oman lapsensa kanssa! Mun lapsi ei ole työprojekti.

Jos olet vaikka päiväkodissa töissä, joudut noudattamaan työvuoroja ja sitoutumaan siihen työhön niin, että et voi vain jonain päivänä päättää, että aha, tänään on vähän laiska päivä, taidan lämmittää pinaattilettuja ja laittaa DVD:n pyörimään. Vastaat siitä työstäsi esimiehellesi ja jos et hoida sitä hommaa kuten on sovittu, saat potkut. Et voi päättää kesken päivä, että hei, lapset nytlähdetään GANTin ystävämyyntiin kun on isisn tilipäivä. Voit saada potkut myös vaikka väen vähennyksen yhteydessä. Et voi jonain aamuna ajatella että jee, Pikku-Liisa nukkuukin vielä, minäkin käännän kylkeäni ja koisin vielä niin kauan kunnes lapsi herää. Kotiäidin päivä voi olla tosi touhukas, mutta sen homman voi ottaa myös todella rennosti jota ei mitenkään voi verrata palkkatyöhön.



Ihan samalla logiikalla omien lasten hoitaminen EI ole työ kun ei oman kodin siivoaminenkaan ole TYÖ mutta esim. kotisiivojan homma on työtä. Tietynlainen vapaaehtoisuus tekemisessä puuttu palkkatyössä verrattuna oman kodin ja lasten hoitamiseen.



No nythän tietysti kaikki tomerat kotiäidit ilmoittavat että ei heillä koskaan lämmitetä pinaattilettuja ja joka päivä askarrellaan-paskarrellaan tuntitolkulla eikä ole edes. 5 min taukoja eikä voi jättää hommiaan hoitamatta koska muuten pommi räjähtää.



Kokemusta on itselläni molemmista ja vankka mielipiteeni on, että kotonaolo lasten kanssa on lomaa - vertaan sitä näin työssä ollessani kesälomalla olemiseen. Elän kaikkein rankinta aikaa elämässäni juuri nyt kun on kaksi pikkukoululaista, esikoululainen ja työ. Jos olisin kotona, mulla olisi 80 % vähemmän stressiä ja kiirettä.

ja saan olla lapsien kanssa kotona 247.



Työssäkäydessä lomat on lomia, ehkä joskus voisi jäädä vuorotteluvapaalle ja saisi olla taas kotona pyörittelemässä varpaita.



Kotona lapsien kanssa oleminen ei ole työtä, vaan vapaata!

mutta vieraan työtä, mistä voi periä palkan

En ymmärrä tämän torvelon aloitusta. Vaihdan hänen sulakkeen, voin laskuttaa vaihdon hänellä. Vaihdan omani, en voi siitä laskuttaa.



Äidiksi ei opiskella, mutta ammatti pitää opiskella.

Voisitko perustella, miten nämä kaksi asiaa on verrattavissa toisiinsa? Tai joku muu, joka on samaa mieltä.

Mä pidän kans tätä enemmänkin lomana. Millon vaan voi lähteä mökille tai muualle, ei tarvi olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa jne. Kun on vaan yksi mukava lapsi ja mieskin paljon kotona, elämä on luksusta! Meillä mennään joskus siitä missä aita matalin, en ole suorittaja kotona. Työhön yhdistän 'pakon', tämä on oma valinta. Pidätkö sä muitakin omia juttujas työnä? Nautitko elämästäs?

työtä vai ei.



Ongelman ydin on siinä, että YHTEISKUNTA maksaa lapsen hoidon, jos sen tekee joku muu kuin lapsen oma vanhempi.



Siskollani on 5 alle kouluikäistä. Hän itse saa äitiyspäivärahaa nuorimmasta. Kunta palkkaa toisia hoitamaan perhepäivähoitajan, kulut siskoni perheelle 0€.



Eli perhepäivähoitaja tekee oikeaa työtä, mutta äiti ei. Sama työ, samat lapset.



Mielestäni äidin antama hoito ja vieraan antama hoito pitäisi olla yhteiskunnan taholta saman arvoista.

Joko kunnon tuki kotihoidolle tai sitten se tuki pois myös päivähoidolta.



Ja veronmaksuun on turha vedota. Harva äiti maksaa veroina yhden, saati useamman lapsen hoitoa.

Jos äiti saisi palkan omien lastensa hoidosta, niin hänkin maksaisi veroa, samoin kuin pph tai lastentarhan opettaja.

Mä pidän kans tätä enemmänkin lomana. Millon vaan voi lähteä mökille tai muualle, ei tarvi olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa jne.

Eikä siitä taritse maksaa palkkaa. Kaikkien yritysten, kuntien ja valtion kannattaa siis vaihtaa kannattamaton normityö ilmaiseen etätyöhön, aina kun se vain on mahdollsita.

Miksi toisen kodin siivouksesta maksetaan palkkaa, mutta oman kodin siivouksesta ei?



Miksi autojen pesusta maksetaan, mutta kukaan ei maksa palkkaa, jos pesen itse oman autoni?



Jos teen toisille remontteja, saan palkkaa, mutta jos remppaan omaa kotiani, kukaan ei maksa mitään.

molemmat alle kouluikäisiä. Isompi on viskareissa 3 päivää viikossa, 2-vuotias kotona. Nyt kun lapsia on kaksi, voin sanoa, että ei se elämä mitään hirveän rankkaa silloin ollut kun oli yksi lapsi. Esimerkiksi kausi 2-v eteenpäin yhden lapsen kanssa oli ihan mukavaa: lapsella selkeä päivärytmi, viihtyi jo hieman puistossa toisten seurassa tai leikki autoilla tms.



Kahden lapsen kanssa taas tosi rankka aika oli kun esikoinen oli vajaa neljä ja nuorempi puolivuotias. Mustasukkaisuutta, lasten tarpeiden erilaisuutta, ruokaa ei ehtinyt suunnilleen tehdä kun koko ajan piti vahtia lapsia.



Nyt taas kun lapset leikkivät jo hieman keskenään, on olo helpompaa.



Helppoa työtä lasten hoitaminen kotona ei kuitenkaan ole. Minulla alkaa ainakin seinät kaatua päälle vähitellen silkasta aikuiskontaktien puutteesta. Haluaisin kuulua johonkin yhteisöön ja päästä toteuttamaan itseäni enemmän. Eli työltä tuntuu tämäkin, useimmiten, vaikka tästä nautinkin.

Mä pidän kans tätä enemmänkin lomana. Millon vaan voi lähteä mökille tai muualle, ei tarvi olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa jne.

Eikä siitä taritse maksaa palkkaa. Kaikkien yritysten, kuntien ja valtion kannattaa siis vaihtaa kannattamaton normityö ilmaiseen etätyöhön, aina kun se vain on mahdollsita.

Mulla on mahdollisuus etätyöhön ja voin tehdä sitä vaikka sitten mökillä. Mun on kuitenkin esim. puhelinpalaverien aikaan oltava siinä paikalla ja hoidettava työni aikataulussa, pysyteltävä puhelimen ja sähköpostin ääressä.

Tässähän verrataan asiaa siihen, että omien lasten hoitaminen ei ole työtä mutta vieraiden lasten hoitaminen on? Kerrotko miten vaikka lastenhoitaja päiväkodissa tekee työnsä etänä? "Haloo, täällä on Maija. Voitteko tuoda Mintun tänään tänne meidän mökille Lohjalle kun teen tänään näitä hommia etänä". Veisitkö?

työtä, mutta oman ei?



Miksi en voi sanoa olevani kotiprostituoitu, kun kerran samaa hommaa kotona teen kuin jotkut työkseen?