Miks täällä monet kuvittelee, että yksinhuoltajana on helppoa?
Olen huomannut täällä, osin myös oikeassa elämässä olevan vallalla käsityksen, että yh:n elämä olisi helppoa. Minusta se on kaikkea muuta kun helppoa kun kannat yksin vastuun kaikesta ja päätät kaiken yksin. Ei ole sitä toista tukena ja auttamassa päätöksen teossa ja yleensä arjen pyörittämisessä. Veikkaan, että muillakin, vaikka ois vähempi lapsia kun minulla ja on yh niin on rankkaa.
Minulla on seitsemän lasta ja he ovat 0-12v. Isommat ovat ehkä kerran kuussa tai kahdessa yötä jossain, mutta nuorimmat ovat sillonkin kotona. Omaa aikaa minulla on ehkä tunti tai kaks joskus kerran kuussa, luksusta jos on kahdesti kun kaikki lapset mummon hoidossa tai paremminkin nuoremmat ja isommat sillon kavereilla yleensä. Lasteni isä lepää rauhassa haudassaan.
En ole vielä ymmärtänyt, että mikä tästä yh:n elämästä tekee helppoa? Kyllä minusta oli paljon helpompaa sillon kun mieheni vielä eli ja oli kaks arkea pyörittämässä. Nyt jos haluaa omaa aikaa tai käydä vaikka harrastuksessa niin pitäis palkata lastenhoitaja ja siihen ei ainakaan tällä hetkellä ole varaa.
Kommentit (60)
Rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun saa kaikki yksinhuoltajille tarkoitetut tuet ja avustukset. Töissäkään ei tarvitse käydä kun saa ihan tolkuttomat elatusmaksut. Sitten saa (tietenkin sossun rahoilla) bilettää joka toinen viikonloppu kun lapset ovat isällään. Uusia miehiäkin voi pitää monia kun on ne viikonloppuvapaat.
Luulen että perustuis jotenki siihen et saa niin hirveästi kaikkea avustusta ja tukia sun muuta, en tiedä kuinka paljon mitäkin saa mut luulisin ettei ne nyt niin hirveitä summia ole.
Ja toinen syy voi olla jos kyllästyttää se oma ukko kotona niin ajattelee kui helppoo yh:lla ku ei se ukko löhöä siellä sohvan nurkassa.
Itse olen aivan toista mieltä ja en todellakaan ajattele että yh:lla olis jotenkin helppoa.
Itse avioliitossa ja meillä kaksi lasta ja varmasti elämä on helpompaa kun näin kuin se että olisin yh. Nyt on joka päivä toinenkin vanhempi mukana lasten kasvatuksessa, apuna lastenhoidossa ja päättämässä asioista.
Toivon että myös elämäni jatkuisi näin.
Ja jaksamista sinulle ap ja hyvää jatkoa!
Minulla on ainakin tiukkaa rahallisesti, vaikkei nyt ihan joka senttiä tarvi laskea. Töihin on kyllä vajaan 2kk päästä palattava kun nuorin täyttää vuoden eikä rahat riitä ilman palkkaa.
ap
Rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun saa kaikki yksinhuoltajille tarkoitetut tuet ja avustukset. Töissäkään ei tarvitse käydä kun saa ihan tolkuttomat elatusmaksut. Sitten saa (tietenkin sossun rahoilla) bilettää joka toinen viikonloppu kun lapset ovat isällään. Uusia miehiäkin voi pitää monia kun on ne viikonloppuvapaat.
yksihuoltajuuden perusteella on 46,60€/lapsi. Johan sillä toki elämän pistää risaiseksi!! Ja kokolailla normaali elari yhdestä on 130-200€. Todella "paljon"
sain kyllä sen lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen, mikä oli silloin 10e per lapsi.
tuo kohta;
"Luulen että perustuis jotenki siihen et saa niin hirveästi kaikkea avustusta ja tukia sun muuta, en tiedä kuinka paljon mitäkin saa mut luulisin ettei ne nyt niin hirveitä summia ole."
tarkoitin tuolla lauseella sitä että monet luulevat että yh saa avustuksia ym. en sitä että niitä saadaan.
että yh:t lähes poikkeuksetta julistaa kuinka paljon elämä on parantunut eron jälkeen, kuinka en ottaisi mistään hinnasta sitä miestä takaisin, kuinka elämä on nyt ihanaa kun olemme vain lasten kanssa.
Joillain on yksinhuoltajina paljon rankempaa kuin joku parisuhdelainen tai muu yh voisi kuvitella, mutta voi olla myös niin päin, että jollain suhteessa oelvalla on paljon rankempaa kuin yksinhuoltajalla. Ne miehet kun eivät välttämättä ole milläänlailla avuksi, päinvastoin.
Itse olin yh ennen kuin nykyinen mieheni muutti luoksemme (ei tokikaan silti osallistu tasapuolisesti lapsen hoitoon ja kuskailuun ja muuhun), mutta minulla oli aika helppoa. Ja on siis edelleen, koska lapsia on vain yksi. Vapaa aikaa on varmaan enemmän kuin niillä, jotka ovat lastensa isän kanssa yhdessä, sillä lapsi on useina iltoina kuukaudessa isällään. On toinen joka vastaa asioista. Minunlaiseni varmaan antavat sen helpon kuvan. Olenkin superkiitollinen, mutta ymmärrän myös sen miten vaikea tilanne minullakin voisi olla.
yksinhuoltajuudesta.
Yksinhuoltajana ei tosiaankaan saa älyttömästi tukia, lapsilisän yh korotus on sen 46,60€ per lapsi ja sit elarit. Mutta elarit menee kyllä ihan täysin lapsiin eikä tuo lapsilisän yh korotuskaan paljon auta. Todella tiukkaa on.
viiden lapsen yh
Rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun saa kaikki yksinhuoltajille tarkoitetut tuet ja avustukset. Töissäkään ei tarvitse käydä kun saa ihan tolkuttomat elatusmaksut. Sitten saa (tietenkin sossun rahoilla) bilettää joka toinen viikonloppu kun lapset ovat isällään. Uusia miehiäkin voi pitää monia kun on ne viikonloppuvapaat.
Itsellä kaksi pientä lasta vuoden välein, enkä kyllä pärjäisivilman miestäni, joka on oikea enkeli lastenhoidossa. Ainut, mitä nyt voisin kadehtia on ap:n lapsilisät: yli tonnin+ yksinhuoltajalisä päälle (ilmeisesti elarit). Itse en saa palkkaakaan kuin pikkasen enemmän kuin lapsilisät, kunhan menen töihin. Mutta toisaalta emme edes miehen kanssa yhdessä pärjäisi 7 lapsen kanssa.
En todellakaan ole kade elämästäsi, hyvä jos sitä jaksat ja pystyt nauttimaankin välillä. Stemppiä vain sulle.
Vaikka ap saakin niitä lapsilisiä paljon niin mahtaako sinulla olla mitään käsitystä menoista? Meillä on 5lasta ja molemmat käy töissä ja silti meillä menee aika tarkkaan lapsilisät joka kk. Säästöön ei pahemmin jää. Ja se yh lisä on vajaa 50€ eli mitätön summa. En siis ole yh enkä kadehdi yh:n elämää, varsinkaan siksi, että muka saisivat paljon avustuksia ja tukia. Mutta ymmärrän, ettei kaikki voi elää parisuhteessa syystä tai toisesta ja joskus lasten kannalta on parempi se ero.
Itsellä kaksi pientä lasta vuoden välein, enkä kyllä pärjäisivilman miestäni, joka on oikea enkeli lastenhoidossa. Ainut, mitä nyt voisin kadehtia on ap:n lapsilisät: yli tonnin+ yksinhuoltajalisä päälle (ilmeisesti elarit). Itse en saa palkkaakaan kuin pikkasen enemmän kuin lapsilisät, kunhan menen töihin. Mutta toisaalta emme edes miehen kanssa yhdessä pärjäisi 7 lapsen kanssa.
En todellakaan ole kade elämästäsi, hyvä jos sitä jaksat ja pystyt nauttimaankin välillä. Stemppiä vain sulle.
Jotkut eronneet parit käyttävät väärin sanaa "yksinhuoltaja", vaikka olisi kyse oikeasti yhteishuoltajuudesta, jollon tämä yh:na esittäytyvä on oikeasti lähivanhempi ja saa lapset säännöllisesti etävanhemman hoiviin.
Tämä järjestely on lasten vanhemmille aika helpon kuuloinen, koska tuolloin molemmilla on säännöllisesti vapaa-aikaa.
Myös raha-asiat oli paremmin, kun pystyi itse määräämään niiden käytöstä, eikä tarvinnut vahtia shopaholicia.
Mutta nyt hyvässä parisuhteessa järkevän rahankäyttäjän kanssa on paljon helpompaa, kuin yksinhuoltajana.
ja olen yksinhuoltaja, vaikka olenkin mennyt uudestaan naimisiin. Lasteni oikea isä ei ole lasten huoltaja. Vaikka lapset olisivat isällään, niin vapaata ei ole, jos on yhteisiä lapsia joten loppujen lopuksi se, että lapset menevät joka toinen viikonloppu oikean isänsä luokse tarkoittaa lähinnä sitä, ettei voi tehdä mitään yhdessä perheenä ja muutenkin aina joutuu sovittelemaan missä lapset ovat jouluna ym juhlapyhinä. Ehdottmasti olen kuitenkin sitä mieltä, että kahden vanhemman perheessä on paljon helpompaa. Olin vuoden aivan yksin lasten kanssa, kun isä ei ollut kykenevä lapsiaan hoitamaan ja kyllä se oli todella rankkaa aikaa.
Yksinhuoltaja on yksinhuoltaja jos asuu yksin lasten kanssa, riippumatta onko yhteishuoltajuussopimus.
Tapaamisoikeudet on olleet olemassa jo ennen yhteishuoltajuuden keksimistä.
Usein on kaikkein helpointa jos ex häipyy kokonaan kuvioista, eikä jää sekoittamaan pakkaa.
Poikkeuksena tietenkin ne, jotka pystyvät hoitamaan hommat asiallisesti.
Yksinhuoltaja on yksinhuoltaja jos asuu yksin lasten kanssa, riippumatta onko yhteishuoltajuussopimus.
Tapaamisoikeudet on olleet olemassa jo ennen yhteishuoltajuuden keksimistä.
Usein on kaikkein helpointa jos ex häipyy kokonaan kuvioista, eikä jää sekoittamaan pakkaa.
Poikkeuksena tietenkin ne, jotka pystyvät hoitamaan hommat asiallisesti.
Mutta mielestäni lähivanhempi ei ole yksinhuoltaja.
Suurin osa ihisistä kuitenkin on normaaleja, suht hyvällä järjellä varustettuja, jolloin lasten vuorottelukuviot onnistuvat. Tunnen tällaisia eroperheitä.
Ei ole helppoa, tiedän.
Mutta nykyisin tuntuu, että siitäkin tehdään niin helkatin iso numero.
Kaikki on yhtä kriisiä.
Et vissiin lukenut mun viestiä loppuun asti, sillä en minäkään ole lainkaan kade yhdellekään yh:lle, varsinkaan 7 lapsen sellaiselle.
Toki asialla on useampikin puoli mutta itse pääsin yksinhuoltajana hyvin monessa asiassa helpommalla kuin nyt uusioperheellisenä (tai aiemmin huonossa liitossa). Jos toimivasta liitosta toinen kuolee, tilanne on jo lähtökohtaisesti aivan toinen.
Minulla oli vain kaksi lasta, seitsemän kanssa tuskin jaksaisin vaikka olisi leegio ihmisiä apuna.
parisuhteessa ja lasten kanssa ja siksi kuvittelevat, että yksinhuoltajilla helppoa, kun on niiiin paljon "omaa aikaa".