Rv 34 ja selkäni on ihan hajalla imuroinnin jälkeen. Imuroinnista on nyt 2 päivää.

Harrastin silloin tällöin salilla käymistä mutta en ole koskaan mikään himourheilija ollut. -ap

Mulla ainakin oli alaselkä ja lantion seutu jokseenkin vihlovassa tilassa noilla viikoilla. Tosin kärsin jo ennen raskautta alaselkäkivuista. Kannattaisiko kysyä neuvolasta lähete fysioterapeutille? Niin mä tein, ja sain jotain venyttely- ja muita jumppaohjeita.

Olen siis normaalipainoinen hyvin liikkuva, perus terve ihminen. Joka raskaudessa mulla on ollut vaikeuksia liikkumisessa loppusellaan. Toka raskaudessa vaikeudet alkoivat rv 25, nyt tässä kolmannessa rv 29. Nyt olen 36viikolla ja kauppaankaan en kykene kävelemään 10minuutin matkaa ilman kahden päivän järjettömiä särkyjä. Imuroida en ole kyennyt yli kymmeneen viikkoon(onneksi on ahkera mies!). Mulle ei lääkäritkään terkasta puhumattakaan ole mitään fysioterapeutteja antanu, ovat vaan käskeneet olla liikkumatta. Tulos on paljon noussut paino ja järkälemäinen lapsi mahassa, mutta muutakaan ei voi kun sattuu niin tajuttomasti!

Tsemppiä sulle kovasti ap! Toivottavasti sun tie ei ole yhtä kivinen kuin mun.

Erikoista, että kävely pahentaa selkäoireitasi. Yleensähän pystyasento ja kävely ovat selälle parasta ja istuminen pahinta. Missä asennossa sitten pystyt olemaan kun et liiku? Eikö ne neuvolassa ja lääkärissä ole antanut mitään selitystä siihen miksi sulla on raskaana noin ongelmainen selkä? Mulla makuuasentokin aiheuttaa selkäsärkyä jos olen pitkän aikaa samassa asennossa samalla kyljellä. Pystyasento ei rasita mun selkää. En jaksa kumminkaan seisoskella ja kävellä koko päivää kun mulla on tätä loppuraskauden väsymystä ja heikotusta.

-ap

Taitaa olla eka lapsi tulossa?

Ja liikkuminenhan niille vaivoille just pahaa tekee, kun ne yhdistyy liitoskipuihin.



Älä ap ihmettele niin kovasti. Eihän raskaus ole muutenkaan ihan normaalitila, joten onkos tuo nyt ihme, jos selkäkään ei ole ihan normaaliterässä. Kun peilistä katsoo, niin ei varmasti kropan painopiste ole siinä paikassa kuin ennen, joten outoa olisi, jos selkä ei jotenkin protestoisi nopeaa painopisteen muutosta.



Ja mulle kanssa parasta hoitoa on ollut se, että pyrkii vaan tekemään vähemmän kuin ennen. Voihan sitä tietysti kuvitella, että itse on ihan samassa terässä kuin ennen raskautta, ja voi siis yhtä ponnekkaasti duunailla kaikkea, mutta eiköhän se useimpien kohdalla ole suurta itsepetosta tuollainen uskottelu. Nöyrry vaan ap sen edessä, että sä olet raskaana ja se vaatii veronsa.



Siis oikeesti - voiko selkävaivojen ilmaantuminen olla jollekin yllätys. Niistähän toitotetaan joka ikisessä neuvolan oppaassakin, ja vielä enemmän ihmisten puheissa.

Mun pitäis enemmänkin ihmetellä miksi joillakin ei ole selkävaivoja raskauden loppuvaiheessa kun painopiste on niin voimakkaasti edessä. On ensimmäinen raskauteni. Liittyykö loppuajan väsymys jotenkin siihen? -ap

Näin selkä ei mene niin pahasti notkolle