Millä nimillä kutsuitte vauvaanne ennen hänen kastettaan?

Sitten kun nimi oli valittu, meni jonkun aikaa ennenkuin osasi häntä kutsua omalla nimellä.

Kasteessa otettiin sitten seurakunnan jäseneksi.

Mutta ennenkuin keksimme nimen kutsuimme heitä vauvaksi, pikkuiseksi tai pikkupojaksi tms.

Välillä käytettiin hellittely-nimiä, kulta, rakas, pikkuinen jne. mutta yleensä oli käytössä noi tyttö ja poika.

mutta kotona kutsuimme häntä etunimellään.



Kahta seuraava ryhdyimme kútsumaan etunimellään heti, kun tiesimme nimen ja tätä neljättä ryhdymme kutsumaan nimeltä heti syntymän jälkeen, kun tiedämme sukupuolen; nimi on jo valmiina.

ei salattu nimeä ennen ristiäisiä vaan kutsuttiin heti oikealla nimellä.

Itse asiassa jo masuvauvaakin kutsuttiin oikealla nimellä.

kun syksyllä sitten päätettiin pojan ja tytön nimet mutta silti kutsuttiin tällä "lempinimellä" poikaa. Nyt sitten hankala kun kutsuu välillä tuolla väärällä nimellä...millaistahan sitten kun kastetaan että oppiikohan tuota oikeaa nimeä miten helposti :) -ap-

nimellä myös me, syntymästä saakka.

Kasteessa otettiin sitten seurakunnan jäseneksi.

Kasteessa otettiin sitten seurakunnan jäseneksi.

Lapsilla oli nimi heti synnyttyään.

ns. hellyyttely nimiä. Nimeä alettiin käyttämään heti kun se vain löytyi. Tämän toisen kanssa vasta ristiäispäivänä, nimi oli valmiina mutta vauvan syntyessä ei se meistä sopinutkaan vauvalle.

Ristiäisiin asti oli kaikille salaisuus. Ristiäisistä tullessa isoveli jo kutsui oikealla nimellä ja muut perässä.



Ensin oli vauva, synnyttyään oli tyttö ja neiti.

Tietenkin lasta kutsutaan omalla nimellään, heti kun nimi on päätetty.

joka oli päätetty jo raskausaikana. Kerroimme kaikille hänen nimnsä heti kun hän syntyi, en tuntenut tarvetta "salailla" sitä ristiäisiin asti, niinkuin suurimmalla osaslla vanhemmista on tapana.

oli vaikea keksiä nimeä joten hänen lempinimi ennen ristiäisiä oli Haralambes ("löytö" ortodoksisesta kalenterista). Ja oikeasti kun sitä monta viikkoa käytettiin, hetken jopa mietin voisiko se olle 2. tai 3. nimi mutta pappojen toiset nimet vei voiton. Ristiäisissä pappikin toivotti ihmiset tervetulleiksi Haralambesin ristiäisiin! ;o)

Ei siis ollut mitään varsinaista nimeä millä kutsuttiin esikoista.



Kuopusta kutsuin Lauriksi, pikku pikku Lauri laulun mukaan. Ei hänestä Lauria kuitenkaan tullut.

syntymästä saakka. Kolmea ensimmäistä puhuteltiin jo mahassa ollessaan omalla nimellään, neljännen kohdalla mun vahva aavistus sukupuolesta meni pahasti pieleen ja masuvauva Aleksanteri osoittautuikin tytöksi :) Eipä silti, tytöllekin oli nimi olemassa ja ihan hän oli nimensä oloinen jo alusta asti.

tekonimi, joka jäi esikoisella elämään vahvastikkin. Ei siis liittynyt mitenkään oikeeseen nimeen esim. "toukku"

Masussa oli mörri, mutta kun syntyi neiti, niin isistä mörri ei ollut sopiva. Ukille oli piika..



Ja öpykkä kyllä vähän jäänyt elämäänkin..



Niin ja nimet olleet isin aloitteita:)