Lue keskustelun säännöt.
Anoppi suuttui, kun en laskenut lasta yökylään tupakansavuun
20.03.2010 |
Anoppi on ketjupolttaja ja polttaa sisällä pienessä asunnossa solkenaan. Anoppi haluaa lapsemme kovasti yökylään, mutta kun ehdotin, että hän voisi polttaa parvekkeella kun lapsi on kylässä (ja päivän sitä ennekin, että savu hälvenisi), anoppi loukkaantui.
Miksi mummi ei voi sen vertaa joustaa ja ajatella lapsen terveyttä ja viityisyyttä, että polttaisi ulkona - eihän nyt ole edes pakkasta! Vai pitääkö lapsen joustaa ja sietää tupakansavua? No, näillä näkymin lapsi ei siis ole menossa yökylään...
Kommentit (16)
lasta yökylään kotiin, jossa tupakoidaan. En muutenkaan luottaisi ihmiseen, joka nykypäivänä tupakoi sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikassa, jossa poltetaan sisällä - ihan sama kuka läheinen siellä asuisi. Eli et todellakaan ole nipo.
mutta ei kai se ole olennaista? Olennaista on oma tahtosi ja näkemyksesi lastesi hyvinvoinnista. Aina on ihmisiä, joiden mielestä jonkunlainen toiminta on nipoa, esim. lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat, joten kannattaako sellaista miettiä?
viettä aikaa kauheassa tupakansavussa. Itsekin olen tupakoinut yli 20 vuotta (nyt lopettanut) enkä ole mikään fanaattinen tupakanvastustaja, mutta raja totisesti menee tuossa. Pientä lasta ei vapaaehtoisesti tule altistaa tupakansavulle. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
polttaa sisällä! Ihan idioottitouhua. Yleensäkin tupakointi on tyhmää, mutta sisätiloissa se oikein tiivistyy...
ja itse poltan, mutta ulkona.
2 kk ja siellä sekä isäntäväki että vieraat polttivat solkenaan sisällä. Siedin sen, koska ajattelin, että isovanhemmat näkevät lapsia vain kerran vuodessa. Noin pitkä aika ei tule toistumaan.
Inhoan tupakansavua ja hajua, yritin vain sinnitellä. Ymmärrän sinua, ap, että kiukuttaa, jos anoppi ei jousta ollenkaan. Pari päivää parveketupakointia on pieni hinta lasten yökylästä. Vaikka hän polttaisi ulkona, lapset tulevat takaisin tupakalta haissen. Terveyttä tuskin satunnainen tupakalle altistuminen pilaa. Mutta onhan se epämiellyttävää lapsillekin. Toivottavasti löydätte kompromissin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viihtyisi hetkeäkään kämpässä jossa poltetaan sisällä enkä lapsianikaan sellaíseen paikkaan veisi.
On sillä syöpäkääryleellä vaan kummallinen voima...
vaikka moni lähisukulainen on kuollut keuhkosyöpään ja anoppi nähnyt sen kärsimyksen määrän. Ja anoppi röhii itse siihen malliin, että keuhkoahtauma saattaa olla jo todellisuutta. En ymmärrä yhtään - ymmärtäisin, jos joku haluaa päästä tupakasta eroon mutta ei pääse, koska se koukuttaa.
No, anopin polttaminen ei kuulu minulle muuten kuin tuon yökyläilyn suhteen - säälittää vaan kuulla sitä köhimistä ja pelottaa, että anoppi sairastuu vakavasti. Ihan mukava ihminen kun on.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä oli takapenkki jotenkin irti ja palanut, eikä turvavitä ollenkaan.
Mä luulin, että se on jo taakse jäänyttä aikaa (tulipaloja syttynyt, karmee haju!!). Ap: anoppisi saa rauhassa loukkaantua, et ole nipo. Mä en ainaskaan päästäisi! Ehkä vanhemmat ihmiset ei oo omaksunu pihalla tupakointia, nuoret on (ainakin tuntemani tupakoitsijat menevät pihalle jopa 30. asteen pakkasessa..ehkä kännissä saattavat polttaa sisällä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eläneitä, silloin poltettiin estoitta sisällä - oli lapsia tai ei. Ikävä kyllä ovat näin aiheuttaneet tarveyshaittoja myös omille lapsilleen. Vaikka ajat ovat muuttuneet, samat vanhat tavat elävät. Meidän perheen mielestä tupakka on kamalan hajuista, mutta anoppi ei taida sitä ymmärtää.
Ap
eli keuhkoahtauman ensimmäinen oire on ymmärtääkseni aamuinen tupakkayskä. Eli taitaa olla melko yleistä. Oma anoppini on polttanut 40 v ja vetää vuorotellen astmapiippua ja sätkää. Astma puhkesi 15 v sitten kuulemma stressin seurauksena...
Muu perhe on yrittänyt saada häntä lopettamaan tupakoinnin. Katselen tilannetta hämmästyneenä ulkopuolisena. Kuinkahan anopin lopettaminen sujuu, jos edes haluaisi, kun muu klaani polttaa päivittäin kymmeniä sätkiä anopin asemapaikalla olohuoneessa. Muutenkin ihmetytti jatkuva keskustelu tyyliin "Kenellä on mun sytkäri" "Tuo aina pöllii kaikkien sytkärit" "Kenellä on tupakkaa" "Tuo kaupasta tupakkaa" "Tässä rahaa, hae kahvilasta tupakkaa"
Pohjois-Norjalaista kulttuuria parhaimmillaan. Siellä on muutenkin tavallista sisällä polttaminen. Pahaa teki katsoa, kun 6. kuulla raskaana oleva vieras oli unohtanut omat tupakat autoon ja anoppi tarjosi avuliaasti omistaan. Kaikki tämä siisi sosiaalisesti hyväksyttyä. Ja voi kun ollaan niin köyhiä ja rahaa ei ole. Norjassa tupakka-aski maksaa kymmenisen euroa ja 50 gr toppa eli irtotupakka 25 euroa. Ja sellainen ei anopilla riitä viikkoakaan. Viikon reissulle pakkasi kolme toppaa, kun omaa merkkiä ei ollut tarjolla.
Sori, aiheen vierestä reilustikin, mutta tämä on jaksanut hämmästyttää jo kauan. Äitini sanoo, että Suomessa oli samanlaista 70-luvulla.
vaikka moni lähisukulainen on kuollut keuhkosyöpään ja anoppi nähnyt sen kärsimyksen määrän. Ja anoppi röhii itse siihen malliin, että keuhkoahtauma saattaa olla jo todellisuutta. En ymmärrä yhtään - ymmärtäisin, jos joku haluaa päästä tupakasta eroon mutta ei pääse, koska se koukuttaa. No, anopin polttaminen ei kuulu minulle muuten kuin tuon yökyläilyn suhteen - säälittää vaan kuulla sitä köhimistä ja pelottaa, että anoppi sairastuu vakavasti. Ihan mukava ihminen kun on. ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tupakointi enää alimpien sosiaaliryhmien vitsaus?
Jos on noin välinpitämätön lapsen terveydestä niin huh huh!!!
Minusta on yököttävä ajatus päästää lasta yökylään, kylään tai edes itse kyläillä paikassa, jossa ylipäätään joskus poltetaan sisällä. Ei auta, että ei polteta silloin kun siellä on kylässä, kauhealtahan siellä haisee väistämättä.
Anopin valinta, jos rakastaa tupakkaa niin paljon. Minä antaisin loukkaantua ja sanoisin vain, että valitettavasti lapset eivät tule olemaan yökylässä tupakansavuisessa asunnossa.