Onko normaalia, kun juuri 6v täyttänyt hakkaa raivoissaan
pehmolelulla lattiaan? On siis suuttunut, kun hävisi Afrikan tähti pelin ja jotenkin muutenkin pahalla tuulella. Ensin löi pehmolelulla minua ja kun komensin, että muita ei lyödä niin alkoi "pahoinpidellä" pehmolelua ja hakata sillä lattiaa. Huolestuttaa!
Kommentit (17)
mä muistaakseni vielä teininäkin tein tuota...
tapa, jolla 6-vuotias saa ilmaista väsymystä, turhautumista ja pettymystä?
Keskustelemalla, keskustelemalla, keskustelemalla!
t.2
Jopa aikuisillakin on tapana olla joskus niin vittuuntuneita, että saattavat heittää tavaran, hakata nyrkkeilysäkkiä tai lähteä purkamaan aggressioita muuhun liikuntaan, oletteko koskaan kuulleet?
Vai ei teillä ole uhmaiän jälkeen vastaavia kokemuksia - useilla muilla kyllä on.
ps. Afrikan tähti oli todennäköisesti vain viimeinen niitti pahanmielen tunteelle, joka sitten ryöpsähti kovaksi.
Ja ihan terveellä tavalla vieläpä, sillä pehmolelun hakkaaminen lattiaan ei ole millään tavalla epänormaalia, kieroa, laitonta tai sairasta. Elävän eläimen kohteleminen samalla tavalla olisi.
6-vuotias (ikäkautta kutsutaan osuvasti myös eskariuhmaksi) ei vielä osaa hallita pettymyksen tunteitaan kovinkaan aikuismaisesti ja kypsästi.
Keskustelemalla, keskustelemalla, keskustelemalla!
t.2
Opeta hänelle mielestäsi hyvä tapa toimia, jos harmittaa. Esim. paikallaan juokseminen. Lapsen on tärkeä oppia, että saa tuntea aggressiivisia tunteita mutta ei saa käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan.
Opeta hänelle mielestäsi hyvä tapa toimia, jos harmittaa. Esim. paikallaan juokseminen. Lapsen on tärkeä oppia, että saa tuntea aggressiivisia tunteita mutta ei saa käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan.
Minä en ja ikää on 35v. Entä sitten 6v lapsi, enpä usko ;-)
Opeta hänelle mielestäsi hyvä tapa toimia, jos harmittaa. Esim. paikallaan juokseminen. Lapsen on tärkeä oppia, että saa tuntea aggressiivisia tunteita mutta ei saa käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan.
Minä olen omille lapsilleni opettanut, että muita ihmisiä kohtaan ei saa käyttää väkivaltaa, että jos tekee mieli lyödä jotain, lyö vaikka nalleasi.
Ja hyvin on toiminut. Nalle saa kyytiä harva se päivä, mutta koskaan ei ole toista lasta/aikuista lyönyt.
Minä en ja ikää on 35v. Entä sitten 6v lapsi, enpä usko ;-)
Tuon olen kuullut esimerkin psykiatri Raija Cacciatoren luennolla. Hän on tutkinut mm. lasten aggressiivisuutta. Ap: jos käytös mietityttää, etsi käsiisi hänen kirjallisuuttaan.
T. 9
Keskustelemalla, keskustelemalla, keskustelemalla! t.2
vaaditaan 6-vuotias tuskastunut lapsi keskustelemaan asioista, joille hänellä ei vielä ehkä ole edes sanoja?
Ollaan vaan eri mieltä, 2. Mun mielestä lapsi saa raivota ja kun ei pienempiään lyö eikä pehmolelua raskaammalla, niin sen kanssa voi elää.
Ap esittää niin yksittäisen tilanteen, ettei siihen sinänsä voi ottaa kantaa.
Löi äitiäkin. Minusta myös pehmolelun kurittaminen on ok mutta ymmärsin, että ap:n mielestä ei ehkä olisi. Vaihtoehtoja löytyy.
Opeta hänelle mielestäsi hyvä tapa toimia, jos harmittaa. Esim. paikallaan juokseminen. Lapsen on tärkeä oppia, että saa tuntea aggressiivisia tunteita mutta ei saa käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan.
Minä olen omille lapsilleni opettanut, että muita ihmisiä kohtaan ei saa käyttää väkivaltaa, että jos tekee mieli lyödä jotain, lyö vaikka nalleasi.
Ja hyvin on toiminut. Nalle saa kyytiä harva se päivä, mutta koskaan ei ole toista lasta/aikuista lyönyt.
Pehmolelulla huitaiseminen kerran? Voi kauheaa, no, varaudu siihen, että tilaat sitten valkotakkiset noutamaan 14-vuotiaasi, kun hän tekee saman murrosiän kuohuissa, jos kerran nyt jo huolestuttaa.
Ihan tervettä, että lapsi rökittää lelua. Saa purettua raivonsa siihen ja väsytettyä itseään.
Ihanko oikeasti te aikuisetkaan ette osaa purkaa pahaa oloanne liikuntaan (vrt. lapsen riehuminen)? Minusta se on suorastaan huolestuttavaa, ja voi johtaa jopa alkoholiin, rauhoittaviin tms. tai ihan yksinkertaisesti aggressioiden tukahduttamiseen ja sen huonoihin seurauksiin, koska liikuntahan on mitä parhain tapa antaa tunteiden tulla ja päästä valoisammalle mielelle.
Pelit (meilläkin kovassa käytössä afrikan tähti) on erinomainen tapa oppia kohtaamaan pettymyksiä!! Meillä poika ensimmäisiä kertoja hävitessään purskahti itkuun ja paukutti lattiaa, ja olisi halunnut nakata pelilaudan nurin.. nyt on opittu että aina ei voi voittaa, ja lapsi on oppinut myös häviämään.
ei 6-vuotias ole sitten uhmaiän käynyt kehenkään käsiksi. Ei pienempiin sisaruksiinkaan. ON silti erittäin tulinen temperamentiltaan, mutta osaa jo keskustella mikä harmittaa eikä tee mitään väkivaltaista edes sanallisesti.