Millainen lapsen kaveri on teille kaikkein tervetullein?
Täällä aina haukutaan kun lapsen kaverit käyttäytyvät vähän niin ja näin. Millaisen kaverin sitten ottaisitte ilomielin teille leikkimään. Vanhemmathan aina luulevat, että heidän lapsensa on kiltti ja pidetty myöskin kyläpaikoissa. Vaikka totuus yodellakin on muuta.
Kommentit (14)
- leikkii lapsen kanssa tasapuolisesti (ei pomota, eikä jää pomotettavaksi)
- ei häiritse aikuisia jatkuvasti
- ei mangu syömistä, ja jos syötävää tarjotaan niin ei valita tarjottavista vaan syö asiallisesti ja kiittää.
- kutsuu vastavuoroisesti minun lapsen kotiinsa, eikä ole aina tulossa vain tänne(huom! puhun tässä n 7-9 v lapsista)
lapset itse tietenkin pyytää eniten kylään niitä kavereita, joiden kanssa heillä on hauskimmat leikit. Yleensä siis sellaisia aktiivisia, jotka innostuvat mielellään erilaisista sisä- ja ulkoleikeista
niin sellainen kaveri, joka ymmärtää ja kuuntelee aikuisen puhetta. Eli jos jotain kielletään tekemästä, ymmärtää ja noudattaa tuota.
Sitten taas sellaiset "lapset" yli 10v, jotka osaavat huikata moi tullessaan ja lähtiessään sekä vastaavat jos niiltä kysyy jotain tyyliin "tuletko syömään?", "otatko mehua?"
Kiusaajia ja rähisijöitä en ole meillä nähnytkään, joten en osaa sellaisista sanoa.
Isommista (10v ja siitä ylös) lapsista puhuttaessa sellaiset, jotka tervehtivät tullessaan, vastaavat heille puhuttaessa, lähtevät pois, kun nätisti kehotetaan, kiittävät syötyään mitä tarjotaan ja muutenkin käyttäytyvät asiallisesti.
Näillä kriteereillä kaikki meidän lasten kaverit (ikähaitarilla 3-13v) ovat tervetulleita, yleensä.
silloin niillä sujuu leikit ihan itsestään, eivätkä tarvitse perään katsomista
niin sellainen normaalikäytöksinen, joka ei siis vingu syötävää/juotavaa joka kerta (näitäkin meillä käy), ei pomota lastamme, kotiinlähtö hetkellä(jos siis joku tietty klonaika jolloin lähdettävä) tottelee kun kerron että nyt on mentävä jne jne Sellainen jonka kanssa lapsellani leikit sujuu, jonka hän haluaa itse kutsua meille.
Riittää että lapset viihtyvät toistensa seurassa ja leikkivät YHDESSÄ (ei komentelua, itsensä korostamista yms.). Lisäksi että kaveri siivoaa leikkinsä jäljet lapsen kanssa yhdessä lapsen pyytäessä.
Meillä lähes kaikki 10v ja 8v kaverit otetaan ilomielin vastaan. Ovat ihan loistavia lapsia. Riehuakin saa ja sotkea myös (kunhan siivoavat myös). Riittää että ovat vilpittömästi kavereita.
5v kaveritkin yleensä ok, mutta enemmän vielä tietynlaista "kuka määrää" yms. negatiivista leikeissä mukana. Ja saattavat haahuilla ja yhteisleikki hieman olla hakusessa.
Itse kyllä hanskaan lapsista sitten nuo syömis-, juomis- ja aikuiskontaktiasiat, sekä talon säännöt. Ei lapsen tarvitse niitä niin tarkkaan osata.
vastaa, kun kysytään
juttelee myös aikuselle
ei väitä vastaan aikuiselle
ei huuda
ei tuhoa paikkoja
ei mangu koko ajan syötävää ja juotavaa
ei kiusaa eikä pomottele
ei mangu koko ajan peliaikaa (pleikka yms...)
jotka ovat reippaita, mutta eivät aivan pääkköjä koheltajia. Eikä saa olla liian röyhkeitä, siis vaatimassa syötävää ja juotavaa.
Pienemmistä sellaiset, joille on opetettu jonkinlaiset peruskäytöstavat, että osaa kohdella kavereita reilusti.
Muuten ihan normaaleja lapsia toivon kavereiksi. Toki joskus ärsyynnyn johonkin lasten touhuun, lähinnä huutamiseen ja paikkojen hajottamiseen.
sellaiset, jotka eivät kohtuuttomasti nirsoile tarjotusta ruuasta (jotain valinnanvaraa toki sallitaan niin aikuis- kuin lapsivieraillekin), tottelevat myös vierasta aikuista (eivätkä esimerkiksi useasta kiellosta huolimatta yritä retuuttaa/kantaa 8 kk vauvaamme - esimerkki elävästä elämästä...), vastaavat tavallisiin kysymyksiin reippaasti, mutteivät vaadi jatkuvaa palvelua aikuiselta. Eli sopiva yhdistelmä reippautta ja herkkyyttä muille ihmisille. Toivon että oma lapseni käyttäytyy kylässä suurin piirtein noin, vaikka tiedänkin että hän joskus nirsoilee ruuasta (mikä nolottaa minua).
joka ei levitä kaikkia leluja eikä kisko kaikkea lattialle. Jos haluaa kaikkea katsoa, niin laittaa sen edes jotenkuten takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Muita vaatimuksia minulla ei oikeastaan ole. No, tietystikään en halua mitään täystuhoa, joka hajoittaa paikkoja.
- ei juokse kuin päättömät kanat pitkin asuntoa
- ei mangu syötävää ja juotavaa
- osaa puhua aikuisille ainakin kysyttäessä
- ei riko paikkoja/leluja riehaantuessaan
- osaa keskittyä yhteen leikkiin jokin aikaa kerrallaan (ei niin että aletaan sitä, tätä ja tota ja lopulta miljoona aloitettua leikkiä levällään)
- ei kiusaa lapseni sisaruksia ja aja heitä esim. omalta pihalta pois.
- osaa olla haukkumatta ja arvostelematta meidän kotia, tarjoiluita, lapseni leluja
eniten pidän niistä kavereista jotka
1) syövät kaiken laittamani ruuan mukisematta
2) sanovat kohteliaasti kiitos ruuan jälkeen
3) moikkaavat myös minua tullessa ja lähtiessä
4) eivät pidä helvetinmoista meteliä koko ajan
Ei tarvii olla rikas eikä hyvä koulussa eikä valkoihoinen, pääasia että on ok tavat.
Varsinaisia superlapsia saisi olla jos kaikki nämä täyttäisivät...
Omani ei yllä ihan kaikkiin kriteereihin varmastikaan. Meillä tiedän että ongelmia seuraavissa asioissa:
vanhin
- hitusen nirso, ei syö kaikkea tarjottavaa
- voi unohtaa välillä kiittää
- voi riehua kaverin kanssa
keskimmäinen
- nirso, ei syö läheskään kaikkea tarjottavaa
- voi olla hitusen ujo vieraassa kyläpaikassa ja jättää tervehtimättä tai puhumatta aikuisille, jos ei ole ihan suora kysymys, johon helppo vastata juu/ei
nuorin
- ei vielä 4v kohdalla varmuutta kaikista tavoista
- leikkii lapsen kanssa tasapuolisesti (ei pomota, eikä jää pomotettavaksi)
- ei häiritse aikuisia jatkuvasti
- ei mangu syömistä, ja jos syötävää tarjotaan niin ei valita tarjottavista vaan syö asiallisesti ja kiittää.
- kutsuu vastavuoroisesti minun lapsen kotiinsa, eikä ole aina tulossa vain tänne
(huom! puhun tässä n 7-9 v lapsista)