Lue keskustelun säännöt.
Kaksoiskansalaisuus & kahden eri maan nimilait
27.03.2010 |
Jos lapsemme saa syntyessään sekä Suomen että Ruotsin kansallisuuden, minkä lain mukaan nimi pitää antaa? Suomen nimilaki on paljon tiukempi kuin Ruotsin. Esimerkiksi Suomessa etunimiä saa olla kolme, Ruotsissa niiden määrää ei tietääkseni laissa rajoiteta, mutta useimmiten on 3-4.
Osaisiko joku sanoa?
Kommentit (8)
Useinhan sen toisen maan kansalaisuuden voi hakea vasta sen jälkeen kun lapsi on syntynyt.
Jos lapsi syntyy Suomessa ja äiti on Suomen kansalainen, niin lapsi on väistämättä suomalainen ja jos asuu silloin Suomessa, niin nimi on annettava Suomen lainsäädännön mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useinhan sen toisen maan kansalaisuuden voi hakea vasta sen jälkeen kun lapsi on syntynyt.
Jos lapsi syntyy Suomessa ja äiti on Suomen kansalainen, niin lapsi on väistämättä suomalainen ja jos asuu silloin Suomessa, niin nimi on annettava Suomen lainsäädännön mukaan.
koska lapselle, joka syntyy kaksoiskansalaiseksi (eli siis saa toisen kansalaisuuden syntymässä vanhemmaltaan) ei "haeta" sitä toista kansalaisuutta (kuten aikuiselle joka muuttaa toiseen maahan) vaan se on hänellä jo syntymässä vaikka sitä ei olisi missään paperillakaan, se on siis ilmoitusasia.
Olipa kiva saada näin nopeasti vieläpä informatiivinen vastaus. Ja oho tuota kansalaisuuksien ja maiden määrää. :)
mutta meillä myös toisen EU-maan kansalaisuus ja meni sen mukaan missä lapsen syntymä rekisteröitiin ja nimi annettiin. Toisen maan kansalainen on myös automaattisesti, mutta se, että sieltä saa mitää asiaan liittyvää paperia edellyttää, että Suomessa on rekisteröity ja nimi annettu jne. paperisotaa.
Kaipa maassa kuin maassa sovelletaan lainsäädäntöä minkä tahansa maan kansalaisiin ihan samalla tavalla. Valitkaa siis nimenantomaa sen mukaan:-)
Eli sen maan lakia noudatetaan, missä kulloinkin ollaan. Jos siis nimetään Suomessa, toimitaan Suomen lain mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipa maassa kuin maassa sovelletaan lainsäädäntöä minkä tahansa maan kansalaisiin ihan samalla tavalla. Valitkaa siis nimenantomaa sen mukaan:-)
Eli nimi menee lapsen kansalaisuuden/kansalaisuuksien mukaan ainakin EU:ssa. Eli jos lapseni syntyy vaikkapa Ranskassa, mutta minä olen suomalainen ja isä on saksalainen, hän saa nimen jonka Suomi ja Saksa hyväksyvät, ja Ranska todennäköisesti haluaa nähdä siitä hyväksynnästä mustaa valkoisella (suurlähetystöstä voi saada todistuksen) ennen kuin rekisteröi nimen. Näin ainakin meni meidän lastemme kohdalla (maat muutettu, mutta kokemus oli tuo).
niin nimilaissakin se huomioidaan, eli ei katsota niin tarkasti, voidaan antaa esim. sellainen nimi, jota ei muuten hyväksyttäisi.
Useinhan sen toisen maan kansalaisuuden voi hakea vasta sen jälkeen kun lapsi on syntynyt.
Jos lapsi syntyy Suomessa ja äiti on Suomen kansalainen, niin lapsi on väistämättä suomalainen ja jos asuu silloin Suomessa, niin nimi on annettava Suomen lainsäädännön mukaan.
minkä maan nimilakia seuraa, tai käytännössä lapsen vanhemmat voivat valita (tosin esim. sukunimen täytyy kaikilla samojen vanhempien lapsilla olla sama, sitä ei voi lapsikohtaisesti päättää). Suomi hyväksyy yleensä nimen, jos se on jo hyväksytty lapsen toisessa kotimaassa vaikka se ei olisikaan Suomen nimilain mukainen. Eli lapsi kannattaa siis rekisteröidä mikäli mahdollista ensin Ruotsissa, jos nimilaki siellä on vähemmän tiukka, ja sitten toimittaa paperit Suomeen jos haluaa välttää ongelmia (voi tosin olla vaikeaa jos lapsi syntyy Suomessa, mutta jos hän syntyy Ruotsissa tai kolmannessa maassa, se varmasti onnistuu). Meidän kokemuksemme (3 lasta, joilla 3 kansalaisuutta, syntyneet neljännessä maassa) on ollut, että Suomi on ollut näissä monen maan kansalaisten asioissa hyvin joustava, verrattuna joihinkin toisiin maihin .