Lue keskustelun säännöt.
Opiskelijaäidit! Minkä ikäisenä lapsi hoitoon?
08.03.2010 |
Lapsi nyt pian 1v. Millään ei raskisi laittaa hoitoon tai edes hoitajaa kotiinhommata. Miten olette ratkaisseet asian? Tähän asti olen huonolla menstyksellä koittanut opiskella lapsen päiväuniaikaan ja tarkoituksena oli opiskella myös silloin kun mies tulee kotiin n. viiden-kuuden aikaan. Ei ole onnistunut. Miehellä itselläänkin niin paljon tekemistä opiskelujen (viittä vaille valmis) ja työn kanssa, että eipä ole minulle riittänyt aikaa opiskella. Nyt on kuitenkin tärkeintä, että mies saa opintonsa valmiiksi ja pääsee "oikeisiin" töihin että saadaan taloudellinen puoli hiukan paremmaksi.
Kommentit (13)
eikö looginen ja helppo aika olis nyt syksyllä kun lukukausi alkaa? jos mah
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että opiskelen minkä ehdin päiväuniaikaan. Ajattelin ehkä laittaa lapsen osahoitoon syksyllä, vaikka muutamaksi tunniksi päivässä, niin saisin sitten paremmin tehtyä. En koe suurta painetta, tämä on ainutlaatuista aikaa sekä minulle että lapselle.
Ota vielä kevät ja kesä rennosti, lapsi syksyllä tarhaan ja jatkat sitten opintoja. Tarhassahan ei tarvi olla joka päivä 7-17, vaan voit pitää tarhassa kevyemmin, vaikka kolmena päivänä viikossa, ja aluksi vaikka 4 tuntia kerrallaan. Mun mielestä tarha on parempi kuin pph, koska pph:n ansiot riippuu siitä, kuinka paljon lapsi on hoidossa.
Mummi hoiti meidän lasta 2-3 päivää viikossa 2-4h kerralla jo 2 kuukauden iästä alkaen, ja tarhaan meni 1v2kk iässä. Aluksi opiskelin kaksi kurssia syksyllä ja 2 keväällä, tarhavuonna tein sitten lopputyön (ei muuten liian tiukkaa suunnitelmaa, kun sairaudet estää täysipäiväisen opiskelun, lopputyön kirjoittamisesta pystyi pitämään vapaata aina välillä). Valmistuin sitten viime keväänä, työttömäksi.
Varoitus vielä. Mummiin eli anoppiin meni kyllä välit totaalisesti, kun sille ei kelvannut yhtään mikään minun taloudenhoitojuttuni, vaan kaikki piti saada meillä, minun kotonani, tehdä sen omalla tavalla. Ei tule anoppi enää meille kylään eikä hoitamaan lapsia. Enkä minä mene sinne, enkä odota lapsenhoitoapua häneltä (tähän liittyi paljon muutakin, mm. anopin mielisairaus ja itsemurhayritys, mutta meidän kodin tavoista se lähti).
lähes naapurissa olevaan päiväkotiin 1,5 vuotiaana ja nyt 2 vuotiaana siirtyi kokopäivähoitoon.
Vai superihminen saa opiskeltua lapsen päinväuniajalla ja/tai illalla, ei sellaista tule itseltään vaatia.
..että jos vileä joskus toinen vauva saadaan (tämän vauvan saamiseen meni 5 vuotta) niin kyllä vvenyy valmistuminen ja pitkälle. Opintoja vielä vaikka kuinka paljon jäljellä. Se siis ainoastaan mietityttää tuossa, että aloittaisi opiskelut kunnolla vasta syksyllä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on tuhlata viisi vuotta lapsen yrittämiseen ja sitten huomata, että on vähän laiskanpullea, eikä saa lapsen kanssa mitään tehtyä?
Sitten haahuilla vähän lisää, sitten taas keskittyä tekemään lasta ja havahtua noin 20 vuoden päästä että kaikki on jäänyt kesken?
Mitä järkeä on tuhlata viisi vuotta lapsen yrittämiseen ja sitten huomata, että on vähän laiskanpullea, eikä saa lapsen kanssa mitään tehtyä?
Sitten haahuilla vähän lisää, sitten taas keskittyä tekemään lasta ja havahtua noin 20 vuoden päästä että kaikki on jäänyt kesken?
Ehkä ap oli töissä ja havahtui uranvaihtoon vähän ennen lapsen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä joo, mutta mitähän järkeä siinä oli?
Ehkä joo, mutta mitähän järkeä siinä oli?
Olet siis sitä mieltä ettei kertaalleen valittua ammattia voi lähteä vaihtamaan opiskellen? Itsekin mietin alanvaihtoa, vaikka olenkin kahden lapsen äiti. Täytyy harkita uudelleen, en tiennyt ettei perheellisenä ole enää järkeä vaihtaa miellyttävämpään alaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta järkeään voi käyttää ja ajoittaa ne ratkaisunsa omien resurssiensa mukaan.
Jos on laiska, tuo ap:n ratkaisu on typerä.
Ja nyt jo näkee, että opinnot tulevat jäämään kesken.
Yhden lapsen kanssahan se on lastenleikkiä.