Onko paikalla ketään, jonka lapsien etävanhempi asuu ulkomailla?
Sori jos kirjoitus vähän sekavaa, mutta miehen tunteet minua kohtaan (ja eron miettiminen) tuli minulle tänään ihan yllätyksenä vasten kasvoja riidan yhteydessä...
Tilanne siis se, että asutaan nyt ulkomailla, lapsia on 3 joista yksi kouluikäinen ja kaksi pienempään.
Jos tässä nyt todella ero tulee niin haluaisin ehdottomasti muuttaa lasten kanssa takaisin suomeen sukulaisteni ja ystävieni läheisyyteen. Mutta miten sitten lasten suhde isään säilyy? Miten onnistuu lasten kyläilyt isän luona?
Olisiko kellään omia kokemuksia?
Paljon muutakin halusin tietää, mutta pää on nyt ihan tyhjä... Eli jos jollain on jotain sanottavaa tai kerrottavaa niin ihan vapaasti.
Kommentit (13)
ja miehellä on 11-vuotias lapsi Suomessa. Pystytään aika usein käymään Suomessa, esim. helmikuussa käytiin 2 viikkoa ja miehen lapsi oli siitä viikon meillä (meillä on asunto Suomessakin), ja seuraavaksi mennään pääsiäisen aikaan 2 viikoksi ja taas miehen poika on viikon meillä. Ja jouluna se oli viikon meillä.
Hyvin toimii näin, vaikkei poika ole vielä edes käynyt meillä täällä ulkomailla kertaakaan. Tuttavaperheen 10-vuotias lapsi kyllä reissaa yksikseenkin Suomessa asuvan äidin ja täällä asuvan isän välillä. Lentoyhtiöillähän on sellainen seuralaispalvelu yksin matkustaville lapsille, niistä pidetään kyllä hyvää huolta. (Olin itse viimeksi Suomesta tullessa tämän lapsen kanssa samoilla lennoilla ja pääsin todistamaan palvelua.)
Harmi juttu, sillä lapset todellakin kaipaavat isänsä seuraa :( Ja luulen, että minun tänne jäänti on lähes pois suljettu vaihtoehto, vaikka varmaankin lasten kannalta olisi parempaa jäädä tänne...
Huoh... Kunpa olisin ollut aikoinaan kaukaa viisas ja etsinyt itselleni ihan perussuomalaisen junttimiehen.
Suomessa kumminkaan ei ole välimatkat niin pitkiä, vaikka asuisi toisella puolen suomea, että isä ja lapset eivät pääsisi tapaamaan toisiaan.
Nyt on kumminkin ajateltava esikoisen koulua ja muutenkin matkustamisen vaivaa ja kalleutta.
Sori en ole kirjoitellut täällä aikoihin ja meinaa unohtua tuo ap aina lopusta.
vetaisitte syvaan henkea ensi aluksi. Sita tulee riidan tuoksinassa joskus sanottua vaikka mita.
Harkitkaa puhumista jonkun ulkopuolisen kanssa. Tammoista sattuu vahan joka avioliitossa, ei pida heti alkaa eroa miettimaan.
t.40+v. aviossa ollut.
Isä Aasiassa, minä ja lapset Suomessa...
silti olen kuvitellut, että miehellä on eden jonkinmoisia tunteita minua kohtaan.
Nykyään mies elää poikamieselämää ja menee miten huvittaa eikä suostu muuttamaan tapojaan. Tästä on kyllä puhuttu ja riidelty miljoona kertaa.
Eli ei tämä nyt ihan pelkkää riidantuoksintaa ole. Ja mies ei suostu menemään mihinkään parisuhdeterapiaan tms, kun hänen mielestään meillä ei ole mitään ongelmaa. Hänellä on ainakin hauskaa, kun saa mennä kavereitten kanssa jatkuvasti ja käy vaan pyörähtämässä kotona.
ap
lait siella on mutta taitaisi sitten olla aika ottaa yhteytta lakimieheen. Siina voi miehen silmat avautua kun tulee laki vastaan ja hauskuus haviaa yksinolosta. Loppuu ruoka- ja vaatehuolto.
Monessa maassa omaisuus menee 50/50 ja mies joutuu maksamaan eksalleen elatusmaksua.
Toimi, ala jaa odottamaan mita tapahtuu. Mies voi saikahtaa pahemman kerran.
40+
Olisiko joku ohimenevä ikään liittyvä kriisi? Minkä ikäiset lapset teillä ja kuinka monta? Perheelämä väsyttää? Teettekö mitään kahdestaan ilman lapsia? Yhteinen harrastus?
sinulla tulee olla siihen isän kirjallinen suostumus (muutoin voit saada syytteen lapsikaappauksesta).
kai minä saan "kotiin" mennä?
Enkä usko, että mies pistäisi vastaankaan jos sanoisin muuttavani lasten kanssa suomeen.
Mies on reilu 30 ja muuttui tänne ulkomaille muuton jälkeen tosi välinpitämättömäksi.
Yhteistä aikaa ei ole, kun miehellä ei ole aikaa eikä häntä kiinnosta.
Viimeisimmän ison riidan aikana mies lupasi muuttua ja keskusteltiin yheiset "säännöt", nyt mies sanoo, että ei muista mitään tuollaista ja voi tehdä mitä itse haluaa.
Että tällasta...
ap
Miten kävi, erositteko ja kuinka järjestitte lasten tapaamisasiat?
ero tuli, sen jälkeen asuin vielä kaksi vuotta samassa kaupungissa, mutta sitten muutimme pojan kanssa takaisin Suomeen. Olemme asuneet nyt puolitoista vuotta Suomessa.
Isä nähnyt poikaa jouluna kaksi viikkoa, pääsiäisenä 10pv, kesällä yht. viisi viikkoa ja syyslomalla viikon.