Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla varasuunnitelma eron varalle?
25.03.2010 |
Kun puolet pariskunnista joka tapauksessa eroaa ennemmin tai myöhemmin. Oletko varautunut henkisesti ja taloudellisesti siihen jos ero osuu juuri sinun kohdallesi? Millä tavalla olet varautunut? Minulle tärkeää on koulutus, ammatti ja oma työ, niin että toimeentulo on turvattu tulevaisuudessakin, vaikka olisinkin välillä kotona. Myös oman varallisuuden suojaaminen avioehdolla on järkevää. Omat ystävät ja sosiaalinen verkosto. En suostuisi muuttamaan miehen työn perässä toiselle puolen Suomea, ja Suomen ulkopuolelle muutettaessa minullakin täytyisi olla siellä työpaikka. Elämme erilaisia aikoja kuin isovanhempamme, ei voi mihinkään luottaa 100% vaikka haluaisi.
Kommentit (7)
"Omat ystävät ja sosiaalinen verkosto" särähtää kyllä sellaiselta rajaukselta, että ei se normaalille suhteelle anneta paljon mahdollisuuksia, joten ihan hyvä valmistautuakin. Avioehto ja koulutus sinänsä on suositeltavia. Eivätköhän ne nykyisin ole kaikilla.
Ehkä me ihmiset suhteutamme asioita eri tavoin. Uskoisin ap:nkin tarkoittaneen että hän ylläpitää myös omia ystävyyssuhteita ja sosiaalista verkostoa sen miehen kanssa yhteisen lisäksi. Esimerkiksi itselleni melkein kävi niin että ystäväpiiri alkoi muodostua pelkästään miehen ystävistä ja heidän vaimoistaan. Mies ei halunnut olla tekemisissä minun (aikaisempien) ystävieni ja heidän miestensä kanssa lainkaan. Onneksi pystyin kuitenkin pitämään heidät ystävinäni vaikka perheinä emme niinkään vierailleet toistemme luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen itse ihan samalla tavalla. Omat, hyvät tulot ja hyvä asema työelämässä ovat minulle ihan must. Ja vaikka joku täällä epäilikin, että moinen estäisi hyvän parisuhteen ja aidon rakkauden, niin itse olen sitä mieltä, että se päinvastoin luo puitteet tasa-arvoiselle ja tasapainoiselle parisuhteelle. Eipähän tarvitse miettiä "rakastanko" miestäni siksi, että hän elättää perheen vai rakastanko häntä siksi, että hän jo juuri se ihminen, joka on.
Saan aina kylmiä väreitä, kun täällä erinäisissä ketjuissa pikkurouvat kirjoittelevat, että "miehelläni on hyvät tulot". On minunkin miehelläni, mutta mieluummin puhun omista tuloistani. Ne, kun eivät häviä minnekään, vaikka ero sattuisikin tulemaan.
Ei sekään estä rakkautta, mutta kyllä siinä on tuhon siemen.
Tuloja jne. en epäile lainkaan. Miksi epäilisin?
Ajattelen itse ihan samalla tavalla. Omat, hyvät tulot ja hyvä asema työelämässä ovat minulle ihan must. Ja vaikka joku täällä epäilikin, että moinen estäisi hyvän parisuhteen ja aidon rakkauden, niin itse olen sitä mieltä, että se päinvastoin luo puitteet tasa-arvoiselle ja tasapainoiselle parisuhteelle.
sinulla ei ole koskaan mahdollisuutta saada aikaan pysyvää suhdetta.
Siis en intä vastaan, mutta en ymmärrä miksi varautuminen estäisi pysyvän suhteen?
AP on sikäli oikeilla jäljillä, että tuolla tavoin varautumalla sinulla ei ole koskaan mahdollisuutta saada aikaan pysyvää suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama edellinen ajattelee kyllä kovin eri tavalla kuin minä tai ap. Ero on varmaa tavalla tai toisella joka tapauksessa. Lähtökohta omassa parisuhteessani on, että yhdessä pysytään ja ei ole mitään virallista suunnitelmaa b, mutta toisaalta olen tietoisesti hankkinut itselleni aseman, jossa henkisesti, taloudellisesti ja fyysisesti pystyn huolehtimaan tarvittaessa lapsistani yksinkin.
Eipä tuo meidän isovanhempienkaan aikana kaikki ollut mitenkään 100% varmaa, ihmisiä kuoli, vaikkapa sitten sodissa tai tauteihin ja ainahan niitäkin oli, jotka vaan katosi tavalla tai toisella.
Itsellä valmistautumisena tavallaan voisi joku ajatella avioehtoa, testamenttia ja sitä, että itselläni on kunnon koulutus ja työpaikka.
"Omat ystävät ja sosiaalinen verkosto" särähtää kyllä sellaiselta rajaukselta, että ei se normaalille suhteelle anneta paljon mahdollisuuksia, joten ihan hyvä valmistautuakin.
Avioehto ja koulutus sinänsä on suositeltavia. Eivätköhän ne nykyisin ole kaikilla.