Kolmevuotiaan keskittymiskyvyttömyydestä

Itse pyrin tosi rumasti sanottuna selkeään käskyttämiseen varsinkin pukemistilanteissa. Minulla siis hyvin samanlainen tapaus täällä. Kaikki ylimääräinen pois pukemistilanteesta, mikä vaan voisi viedä tytön huomion. Ruokailussa olen saanut olla kuin papukaija ja toistaa samoja asioita tiukasti, mutta edistystä on tapahtunut. Ehkä se että näissä tilanteissa pitää olla tosi tiukkana. Kerhossa käyttäytymisestä ollaan puhuttu, koska sinne en itse pääse " ojentamaan" . Ja kerhotädeille olen sanonut, että voi sanoa ihan tiukasti mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Sielläkin sujuu jo ihan hyvin. Sitten kun on leikin aika saa tyttö olla ihan vapaa ja hujeltaa leikistä toiseen. Eihän se nyt niin vaarallista ole. Mutta tilanteissa toimiminen on jo huomattavasti helpompaa juuri näiden selkeiden ohjeiden takia.

koska aloittaminenkin on niin vaikeaa ja käskyt pitää toistaa monta kertaa eli mielestäni adhd on mahdollinen.

lapsen täytyisi olla myös impulssiivinen.

suuria annoksia laitat? Meillä ei koskaan istuta lasta pöydässä. Lapsen suhde ruokaan vääristyy. Jos tiedät, ettei lapsi ole suuriruokainen, annostele vähemmän. Lapsi lamaantuu jos lautanen on kukkuroillaan ruokaa. Pieni annos ja sitten loput korjataan pois, jos ei maistu.



Toisekseen, ne vaatteet. Tee vaaterata. Eli laitat vaatteet valmiiksi oikein päin ja siihen järjestykseen kuin missä ne tulisi pukea. Joskus voi ottaa kisaa, jos puette yhtä aikaa esim. uloslähtiessä. Anna toisinaan lapsenkin voittaa.

eikä keskittymiskyvyssä vikaa vaan motivaatiossa.

Tämän ikäiseltä adhd:ta ei kai voi vielä tutkia tai todeta? Olen kyllä itsekin miettinyt sitä yhtenä vaihtoehtona. Toisaalta tyttö jaksaa kyllä keskittyä puuhaan, josta pitää - katsoo esim. rauhassa dvd:tä tai tekee palapelejä useammankin kerralla.

ap

Normaali vilkas kolmevuotias! Surullisempaa olisi jos möllöttäisi paikoillaan, itsetunto lytistettynä ja vain aikuisen ohjauksella toimivana.



Mun ryhmä on noita pullollaan, ovat ihania.



t:lto

en homma. Neuvoja en osaa antaa, mutta toivon pitkää pinnaa :)

Keltikangas-Järvisen kirjoittaman kirjan: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys.



Kuvaamasi temperamentin piirre on kuin yksi kirjan esimerkki, ja siten varmasti hyödyt kirjan antimesta.

se lto



ps. ärsyttää kun näitä " diagnooseja" viskellään hatusta.

Minusta 3 vee nyt vaan on vielä niin pieni, ettei täydellistä toimintaa voi vaatia kovinkaan monessa asiassa. Ja toi kuulostaa ihan sairaalta, että puolitoistatuntinen spektaakkeli tehdään syömisestä :o! Lautasta ei tarvi syödä tyhjäksi. Eikö teille ole mennyt uusin valistus perille. Meillä ei koskaan ole tarvinnut syödä jos ei jaksa/halua ja pelkkiä kehuja ollaan saatu päivähoidosta syömisestä.

Ei kannata väkisellä syöttää. Jos lapsi ei saa herkkuja, niin varmasti syö jos on nälkä ihan käskemättäkin. Meillä 3v on tehnyt asiasta valtataistelun --> ärsyttää meitä. Paremmin tehoaa, kun uhkaa laittaa ruoan roskiin. Kummasti alkaa maistumaan :)

Joinakin aikoina ruoka maistuu paremmin ja toisina huonommin. Joskus voi tietysti kokeilla jättäisikö esim. välipalan antamatta ja tarjoaisi ruokaa seuraavalla aterialla, jos se silloin maistuisi paremmin. Vauvan tulo perheeseen saattaa näkyä ylimääräisenä huomiohakuna, levottomuutena ym. jos ei muuten mustasukkaisuutta ilmaise. Kolmevuotiaalla ei välttämättä ole vielä tarpeeksi sanoja tai kykyä kuvata tunteitaan sanomalla, siksi käytös voi muuttua.

Vanhempien silmissä isompi lapsi näyttää usein vauvan rinnalla isolta, jolta tulee huomaamatta vaadittua liikaa. Ei lapsi hetkessä kasva ja 2-3-vuotias on vielä aika pieni ja keskittymiskyky rajallinen. Usein uhmakin on pahimmillaan ja kokeillaan esim. miten pitkään vanhemman pinna kestää, jos temppuillaan pukemisella.

Ymmärrystä, läheisyyttä ja pitkää pinnaa vain ja turhia kieltoja kannattaa välttää-säästää ne erityistilanteisiin.

Tosin ei noin kauan syödä, mutta pukeminen tai mihinkään lähteminen on takkuamista, kun jatkuvasti tulee eteen kaikkea mielnkiintoisempaa. Joskus selkeää äitin ärsyttämistä, joskus taas vaan unohtuu. En mä ole osannut pitää minään suurempana vikana, luonteen piirteenä (jota voisi ehkä jalostaa) vain.

Kaikki alkoi puheenkehityksen viiveellä. Nyt puhuu hyvin, mutta ymmärryksessä jotain ongelmaa. Poika ollut tarkkaamaton pienestä iästä lähtien.

Merkit joista voi olla huolestunut on hahmottaminen jäljessä, ei kuuntele, ryhmässä toiminen hankalaa, nukahtamisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat lasten kanssa, reagoi ärsykkeisiin, säntäilee, jumiutuu, räplää tavaroita.

Meilläkin keskittyy kaikkeen tekemiseen hyvin, mutta tehtävä tasolla tarkkaavaisuus pettää. Yleensä tarkkaamattomuus huomataan eskarissa, kun siirrytään tehtävä tasolle.

Ehkä koetan ottaa rennomman linjan tuohon syömisasiaan. Itselläni oli pienenä ongelmia syömisen (syömättömyyden) kanssa, joten sieltä varmaan juontaa jotain, mikä vaikuttaa myös oman lapsen kanssa.



Keltikangas-Järvisen kirjan olenkin lukenut, tosin siitä on jo toista vuotta aikaa. Taidan lainata sen kirjastosta uudelleen.



ap

Vierailija:

Myös muissa tilanteissa (esim. kerhoissa) olen huomannut, että lapseni on hitaampi aloittamaan tekemistä kuin muut lapset. Hän tarvitsee useita kehotuksia ja juuri hänelle kohdistettua käskyä ennen kuin mitään tapahtuu ja jos toiminta on nopeatempoista (vaikkapa jumpassa), tilanteet ehtivät mennä ohi ennen kuin hän on niissä mukana.

Onko tällainen ihan tavallista tämänikäiselle?

JOS hän jatkuvasti on muiden samanikäisten joukossa hitain eikä oikein osaa siirtyä tekemisestä toiseen, hänellä voi olla sellaisia puutteita oman toiminnan ohjauksessa, joita kannattaa tutkia - sanokoot " lto" mitä tahansa.

Eli seuraa ap tilanteita. Miten lapsesi leikkii: osaako jo juonellisia leikkejä ja osaako toimita yllättävissä tilanteissa vai meneekö täysin lukkoon?

Sinänsä kolmivuotias ON vielä pieni ja esim. leikkikyvyt vasta kehittymässä. Mutta tuo oman toiminna ohjauksen kehittymättömyys on monessakin neurologisessa ongelmassa olennaisesti mukana - adhd on vain yksi vaihtoehdosta - ja asiaa kannattaa seurata.

Oman toiminnan ohjauksen kehittymistä voi tukea itsekin mm. hahmottamalla päiväjärjestyksen kuvakorteilla seinälle ja tietyt prosessit myös (esim. pukemisesta sen, missä järjestyksessä mitkäkin vaatteet laitetaan päälle).

sun pitää katsoa että käskyä noudatetaan heti eli mennä auttamaan pukemisessa ja siihen keskittymisessä jos ei muuten onnistu. Mut lautasta mä en koskaan pakota syömään tyhjäks. Laita vähemmän ruokaa??



Kuule kun lapseni täytti 4 niin!!!! Ihan kuin ihminen olisi muuttanut meille. Järkevä reipas omatoiminen. Ei taida ollakaan hänellä adhd kuten ennen aina ajattelin.