Paljonko jemmaatte esikoisen vaatetta seuraavalle?
Itse tässä odottelen toista lasta ja olen mennyt innoissani tytön vaatteita läpi, koittaen katsoa, että mitä jätän seuraavalle. On se vaikeaa! Tosi tahraiset ja sellaiset on helppo karsia pois, mutta muut... Tulee helposti ajateltua, että tuo ja tuo vaate menee ihan hyvin alusvaatteena talvella jne, vaikken itse vaatteesta pitäisikään. Pitäisiköhän vaan olla rohkeampi ja jemmata vaan ne oikeasti kivat vaatteet :)
Sitten mua lisäksi aika paljon kyllästyttää nuo tytön vaatteet, onhan niitä niin kauan katsellut. (Paitsi ihan pikkuisimpia vaatteita, joita en malta seuraavalle alkaa pukemaan:) Ja kun suuri osa on vaaleanpunaista ja osa kukkaista ja koristeista, mitä on meille tullut jokapaikasta lahjaksi jne. Hyvin hyvin vähän on itse tarvinnut ostaa, mikä on mahtava juttu(!), mutta toisaalta harmittaa, kun tyttö ei oikeastaan ole puettu sillälailla ollenkaan, kun hänet oikeasti haluaisin pukea, siis kaikkea muuta, kuin sitä vaaleanpunaista ja söpöä :) Koitan tehdä parhaani noiden saatujen vaatteiden kanssa. On niin paljon hyviä iloisempiakin värejä olemassa, kuin tuo vaaleanpunainen ja tykkään yksinkertaisemmasta tyylistä. Onpa kyllä säästynyt paljon rahaa, jota ei meillä kauheasti ole..
Jos seuraava onkin poika, niin tuleepa ainakin itse ostettua vaatetta tällä kertaa, kun näissä vaatelaatikoissa ei montaa vaatekappaletta pojalle ole. Ja lahjaksi tietysti tulisi sitten sitä vaaleansinistä! Huoh. Kauhean " mustavalkoista" tuo vaaleanpunainen-vaaleansininen systeemi!
Tämä ihan pähkäilynä, älkäähän pitäkö liian pinnallisena, vaikka aika valitukseltahan tämä kyllä kuulostaa ;)
Kommentit (23)
siis toki laitoin roskiin kaikki likaiset ja tahraiset, mutta muuten varastoin kaikki talteen. tarkoituksena/toiveena oli tehdä toinen lapsi perään, ja kuopus syntyikin sitten 2v päästä, mutta oli eri sukupuolta... käyttöön otin silti kaikki neutraalit vaatteet ja laitoin loput kiertoon.
tällä hetkellä kiertoon lähtee kaikki siistit ja ehjät vaatteet. enää en jemmaile. vauvanvaatteista säästin äp- laatikollisen verran, sisältää myös leluja, lakanoita yms.
Mulla on esimerkiksi upea, unisex, vielä hyväkuntoinen toppapuku (suklaanruskea Reimatec kokoa 92), jota olen ajatellut säilyttää.. mutta nuo talvivaatteet vie aika paljon tilaa ja tietää, että myymällä saisi rahaa... kun ei oo vielä toista lasta edes tulossa, niin ehtiikö makukin muuttua?
Muuten tuosta vaatteiden kulumisesta, esim. kivoilla polvipaikoilla voi ne reikiintyneet polvetkin peittää ja samalla vaate saa uutta ilmettä. Paikat voi olla esim. ruutukangasta, paitaan sopivaa yksiväristä tms. Eli jos on rahasta puutetta ja kulutus kovaa, ei aina kannata rikkinäisistäkään luopua!
Kaksi lasta meillä ja kolmas tulossa. Esikoinen on poika ja toinen on tyttö. Tulevasta en tiedä. Mutta kaikki vähän kulahtaneet, nukkaiset yms. olen surutta hävittänyt niiden jäätyä pieniksi. Vauva-aikoina molemmilla oli käytössä aika paljon beigeä, valkoista jne. jotka kävi molemmilla. Näitä vauvan vaatteita luovutin ison kasan ystävälleni säilytystilan puutteen vuoksi ja siitä syystä, kun meidän ei pitäny lääkäreiden mukaan saada enää lapsia. Vauvan vaatteista parhaimmat säästin ja osan olen jemmannut lapsille muistoksi.
Tälle uusimmalle tulokkaalle haluan ostaa uusia vaattteita riippumatta siitä kumpaa sukupuolta hän on. Perusvaatevarasto, jolla päästään alkuun löytyy molemmille. Ja sit ku vauveli syntyy mä pääsen shoppaa oikein urakalla ;) . En halua käyttää samoja vaatteita monella lapsella -edes vauvana. Ostan sit vaikka kirpparilta uusia vaatteita, jos ei rahat riitä Stokkalle ;) .
Meillä kyllä vaatteet olivat hyväkuntoisia (vaatteita on paljon ja niitä huolletaan hyvin) ja ikäero oli alle 2 v ja molemmat samaa sukupuolta. Nämäkin tietysti vaikuttaa.
meillä toisteiseksi vain yksi poika, jolle olen ostanut mahdollisimman paljon sellaisia unosex-vaatteita. Siksi, että pidän niistä enemmän ja siksi, että jos tulee toinen lapsi, ne käyvät todennäköisemmin sille silti.
Sukulaisilta saa sitten niitä vaalean- ja tummansinisiä moottoripyörä- ja ralliautokuvioisia vaatteita, jollaisia en missään nimessä itse ostaisi lapselle. Ja täytyy ne vaan sitten käyttää, tyytyväisenä, kun rahaa ei ole kovin paljoa. Ja olenhan minä niihin tyytyväinen, ei siinä mitään, mutta ne eivät vaan ole sellaisia, mitä itse ostaisin ja ostan, silloin kun ostan.
Sukulaisilta saa sitten niitä vaalean- ja tummansinisiä moottoripyörä- ja ralliautokuvioisia vaatteita, jollaisia en missään nimessä itse ostaisi lapselle. Ja täytyy ne vaan sitten käyttää, tyytyväisenä, kun rahaa ei ole kovin paljoa. Ja olenhan minä niihin tyytyväinen, ei siinä mitään, mutta ne eivät vaan ole sellaisia, mitä itse ostaisin ja ostan, silloin kun ostan.
[/quote]
Mikset sano sukulaisille että teidän vaatelinjanne on vähän klassisempi?
Itse olen sanonut kaikille sukulaisille ja tutuille ettei vaatteita kannata meille ostaa. Joskus isovanehmmat ostavat jotain kallista kuten talvikengät niin että olen ne itse valkannut.
tai sanonut merkin: toivoin lapselle ruskovillan villahaalaria ja se hänelle tuotiin.
Mutta usein käy niin että neljän vuoden jemmaamisen jälkeen jotkut vaatteet näyttääkin niin " vanhoilta" ettei enää kehtaa käyttää joten paljon on kuopuskin saanut uutta. Juhlavaatteet voi hyvin kierrättää nuoremmalle, ne ei niin kärsi neljässä vuodessa. Meillä on tyttöjen välissä poika joten hänelle pitää kaikki tietysti ostaa uutta, sitten ne siirretään sukulaispojalle (kaikki mitkä kelpaa, loput vien Konttiin).
Yleensä lahjoituksena saa tutuilta ja sukulaisilta enemmän kuin tarpeeksi niitä kakkossisävaatteita talven varalle.
Itse säästin vain suosikkini, ja parasta villahaalaria en laittanut poistoon vaikka siinä onkin isohko tahra, lämmittää silti.
Siiliviili ihmetteli, että miksei sukulaisille voisi sanoa, että oma maku on eri. Olen juuri tätä miettinyt, että olisi mukava sanoa jotain, koska olen nyt niin lopen kyllästynyt tuohon vaaleanpunaiseen ja tosiaan se ei sovi ollenkaan sellaiseen tyyliin, jollaisen tytölläni toivoisin olevan, ja joka olisi, jos itse ostaisin kaikki vaatteet.
Minusta vaan tuntuu, että saattaisivat pahastua ja ottaisivat sen nipotuksena ja epäkiitollisuutena. Toisaalta tuntuu myös, että esim. isovanhemmilla on jonkinlainen " oikeus" ostaa ensimmäiselle lastenlapselleen millaisia vaatteita haluavat lahjoiksi. Vai onko tuo ihan hassu ajatus?
Tämä kuulostaa paljon suuremmalta dilemmalta, kuin mitä se on :) Joka tapauksessa taidanpa jollain tavalla vihjaista asiasta niille, jotka meille vaatetta antavat.
onneksi onkin tullut 3 tyttöä pienillä ikäeroilla ;)
kukkakuteet, jos mustavalkoinen ajattelu häiritsee.
Itse säästin vain parhaat, mutta meillä ikäeroa esikon ja mahdollisten sisarusten välillä tulee olemaan vuosia, joten siksi karsinta. Muuten olisin säästänyt kaikki ehjät. Ja olen pukenut lapseni melko pitkälle unisex-vaatteisiin, joten jos kakkonen on eri sukupuolta ei haittaa tippaakaan.
seuraava vauva on, saatat tarvita erittäin monet vaatekerrat päivässä. Voithan sinä sitten laittaa niitä pois sitä mukaa, kun tuntuvat turhilta, kun huomaat miten paljon vaatteita päivässä uuden vauvan kanssa menee. Jollet sitten suunnittele jo kolmattakin lasta...
sitten hävitin kaiken pienen vaatteen ja kolmas onkin nyt taas poika... =)
Jemmaan kaikki suht hyvänä säilyneet, joista itse pidän. Tosiasiahan on, ettei ne siellä pahvilaatikossa parane ;) Ja nyt kun esikoinen 4v. niin käyttää samaa vaatekokoa suht pitkään ja vaatteilla muutenkin kulutusta PALJON. Housuja jemmaan ehkä heppoisemmin kriteerein kuin paitoja, mutta kuitenkin vain ehjiä ja tahrattomia.
Ne esikoiselta pieneksi jäävät, jotka muuten ok mutten vaan hirmuisesti itse tykkää, myyn kirppiksellä tai lahjoitan tutun pojalle (meidän poikien välistä) rymyvaatteiksi jos äitinsä haluaa tai liatan UFF:lle. Risat ja kestotahraiset menee roskiin.
Ulkovaatteet olen tähän asti säilönyt kaikki kuopukselle. No jotain rukkasia/hanskoja on mennyt poisheitettävään kuntoon, mutta haalarit, hatut, kengät varakengiksi.
ja olen säästänyt kaiken. Rikkinäiset vaan olen heittänyt pois. Ei tulisi mieleenkään luopua ehjistä vaatteista ja kaikkia on kyllä tullut pidettyä jossain, vaikka mökillä sitten, jos ei muualla.
mä säilytin vähän. muutaman kivoimman muistoksi. nyt kun toista ei ole kuulunut, olen laittanut menemään esim. joitain lahjaksi saatuja vaatteita, vaikka lahjoja en yleensä laita kirpparille.
taas odottelen, josko tässä kierrossa. kuten monestikin näiden kolmen vuoden aikana.
anoppivainaa oli säilytellyt mieheni vauvanvaatteita ja niitä käytettiin pojallamme, kun olivat musta aika hienot retrot.
Heitin vain rikkinäiset ja tahraiset pois. Nyt kahden jälkeen myin kirppiksellä kaikki pois.
kaksi tyttöä, kahden vuoden ikäerolla.
Nyt en säilytä enää kuopuksen jäljiltä kuin parhaat muistoksi.
Eli jotain tosi ihania, ja klassikoita tuli säilytettyä. Mutta kaikki muu sai mennä tavalla tai toisella kiertoon aika surutta. Menivät kirppikselle ja myin huutonetissä, ja lahjoitin ne vähemmän hyvä kuntoiset eteenpäin.
Ja onneksi tein niin, sillä nyt kun katselen esikoisen vauvakuvia niin en kyllä haluaisi niitä vaatteita enää käyttää toisella lapsella, jolle tulee yli 10 vuoden ikäero esikoiseen.
Onneks laitoin silloin kiertoon kun kelpasivat vielä jollekin. Nyt ne eivät enää kelpais varmaan kellekään vaan olisivat vaan enää aikansa elänneet ja rumat.
Toinen syy oli myös että ei meillä ole koskaan ollut hirveesti säilytystilaa, eli oli pakko karsia sitä tavara määrää jotenkin.
Nyt on ihanaa kun hyvällä omatunnolla saa ostaa seuraavalle lapselle ihania vaatteita ihan oman maun, joka on tässä vuosien varrella hieman muuttunut, mukaan taas.