Olenko luuseri jos jään 3- ja 5-vuotiaiden lasten kanssa kotiin???

Mutta silti tuntuu, että monet ihmettelevät päätöstäni. ap

niitä muita vaan sinä ja perheesi olette tärkeitä.

jokaisen oma päätös !

Meillä mies paljon matkatöissä ja arki jo nyt melko vauhdikasta. Ei siihen kyllä mun töissäkäyntiä kaivata. Olen tällä hetkellä työttömänä työnhakijana ja saan ansiosidonnaista. Toki olen valmis menemään töihin, jos löytyisi esim. joku osapäivätyö, ettei ihan täyttä päivää tarvitse oravanpyörässä juosta. Meillä siis tämä kotiinjääminen koko perheen yhteinen päätös :)



Ainoa asia siis lyömässä kapuloita rattaisiin on tuo ympäristön paine, vaikka eihän siitä oikeasti pitäisi välittää! Perhekohtaisia asioitahan nämä ovat mitä suurimmassa määrin...

4h viikossa, pienempi käy kerhossa 2krt/vk 4h kerta. IHANAA ON! Nautin!! Tunnen kyllä ksyvät katseet niskassani silloin tällöin, mutta SO WHAT!?? :)) Jos vaan taloudellisesti påärjää, niin miksi ei! En tod. halua siihen oravanpyörään hypätä, että aamulla aik. ylös lapset tarhaan, busseilla töihin, illalla raatona kotiin! Ehei sovi meille! Tämä on paljon mukavampaa, leppoista eloa ja lapset tasapainoisia ja onnellisia! Mieskin hyvin tyytyväinen kun on koti kunnossa, lämmin ruoka odottamassa ja oloonsa tyytyväinen vaimo. Mies sanookin, että jos sinä olet onnellinen/tyytyväinen se heijastuu koko perheeseen! Totta varmasti, minähän tätä kaikkea arkea tässä pyöritän ja mielelläni sen teenkin. Tulomme ei tod. ole kaksiset, duunarimies, mutta emme koe jäävämme mistään paitsi, materia ei tätä tasapainoista elämää korvaa!

Mä jään, jos sitten on mahdollista... taloudellisesti siis.

Nyt lapset 4v 2v ja 2kk, joten ei ajankohtaista.... keikkahommien turvin pystyin kotihoidontuella olemaan äitiyslomien välit :)

Itselläni sama haaveissa, mutta työkokemusta ei ennen lapsia ehtinyt hirveästi kertyä :( Tulevaisuuden työnsaantia vaan tässä mietin...

30 vuotta työkokemusta, siitä oman alan työtä 20 vuotta.

Kerhossa tyttö käy pari kertaa viikossa. Kolme lasta on koulussa, yksi käy jo töissä. Minä olen koulutukseltani FM, jos sillä nyt on jotain merkitystä sen suhteen, hoitaako lapset itse vai hoidattaako ne muilla.

Itse olen ollut töissä ' aina' , mutta kotiäitiys on minusta ihan ok. Tunnenpa sellaisiakin tätejä, jotka ovat vap. eht. kotona vaikkei ole lapsiakaan. Työtön työnhakija ei sen sijaan ole kotiäiti, hän on työnhakija.



Ainoa mitä kehottaisin miettimään vakavasti, on toimeentulosi mahdollisessa avioerotilanteessa. Tunnen kaksi rouvaa, jotka 15-20 v. kotonaolon jälkeen jäivät avioeron tullessa aivan puille paljaille: koko omaisuus oli miehen nimissä eikä juuri mitään tuloja. Olihan omaisuus miehen rahoilla periaattessa ostettukin, mutta rouvilla jäi 15-20 v. kotityö ' palkatta' .

jos ollaan naimisissa. Puoliksi se pannaan.