Onko muita, joita suututtaa parhaan ystävän käytös?

Hän on itsekeskeinen, itsekäs, puhuu jatkuvalla syötöllä omista asioistaan, ei kuuntele tai kysele toisten asioista, hänen mielipiteensä on se ainoa oikea ja syöttää näitä vahvoja mielipiteitään lapsilleenkin vaikuttaen sitä kautta heihin täysin. jne. jne.

Tuntuu, että kaikki toiminta ystäväni kanssa on vain minusta kiinni, että olen aina aloitteentekijänä. Ja sitten on yksi tuore juttukin, jota en voi täällä setviä, pikkujuttu tavallaan, mutta ärsyttää niin paljon. Tietysti taas suurentelen asioita päässäni, mutta jotenkin tuntuu, että ystäväni ei tarvitse minua yhtä paljon kuin minä häntä. Olenkohan pelkkä riippakivi.