Oletteko oikeasti sitä mieltä, että jos lapsesi koulukaveri sairastaa neurologista sairautta

Nimittäin surullinen fakta on, että hyvin monet vanhemmat ja heidän kullannuppunsa ovat keskimäärin aika idiootteja ja ennakkoluuloisia, sivistymättömiä moukkia suorastaan.

minulla ei syytä niitä tietää, jollen joskus ole vastuussa lapseni kaverista, vaikka vierailun ajan.

Esim. jos kaverilla on epilepsia ja lapsi pelästyy outoa kohtausta, olisi helpompi selittää mistä on kyse jos tietäisi. Ja jos lapsi kyläilee meillä ilman vanhempiensa valvontaa niin haluaisin kyllä tietää olennaiset lapsen käyttäytymiseen ja kehitystasoon vaikuttavat seikat niin että en esim. anna lapsille lupaa tehdä jotain mihin hänen sairautensa ei anna edellytyksiä.

haluaisin tietää, jotta voisin keskustella lapseni kanssa ja kertoa että toinen on sairas eikä tyhmä tms. Lapsikin voisi ymmärtää toista paremmin tietäessään mistä on kyse.



Vakavat tarttuvat taudit olisi sinänsä hyvä tietää, että lapset tietäisivät varoa jos molemmilla vaikka avonaiset haavat käsissä ja ovat paljon tekemisissä.



Vaikeita asioita, kun on mahdollista että tieto aiheuttaa syrjintää ja tiedon puute tarpeettomia vaaratilanteita.

haluatko tietää lasten sairaudet vanhempainillassa?

Puolet tälläkin palstalla hengaavista mammaraisista paskantaisi housuunsa kauhusta, jos lapsen ihan normaali ja normaalisti kehittynyt epilepsiaa sairastava kaveri olisi tulossa kylään. Lapsiparka jätettäisi varmaan kutsumatta synttäreillekin ihan vaan sairautensa vuoksi.

verikontakteihin liittyy riski. Sitä ei tarvitse kertoa kenestä on kyse.

Minulla oli lapsena epilepsia enkä ikinä kohdannut mitään syrjintää sen vuoksi. Ei se mikään salaisuus ollut.

Sairaudet ovat henkilökohtaisia ja niiden tulee sellaisina pysyä! Lupa pitä aina kysyä jos opettaja esim. kokee, että yhteisön on hyvä tietää lapsen sairaudesta ja se lupa pyydetään vanhemmilta.



Tuossa yhdessä ketjussa aloin vaan ihmettelemään (jossa opettaj moitti lastensuojelua kun ei ollut viestinyt kouluun lääkkeen lopettamisesta), että moni oli mielestäni sillä asenteella liikkeellä, että täytyyhän heidänkin tietää jos luokassa on sellaisia joiden käytös voi olla arveluttavaa.



Tein johtopäätöksen, että kyseessä oli tässä tapauksessa neurologinen sairaus (esim. ad/hd) ku n lääkkeen lopetus oli saanut lapsen käyttäytymään väkivaltaisesti.



Eli ap kiteytettynä pyrkii siihen, että sairaudet on henkilökohtaisia asioita, opettajan on hyvä ja tärkeää ja pakollistakin monista tietää, muttei meidän vanhempien.



ap

niin että tietävät tehdä johtopäätöksensä siitä voidaanko tässä luokassa suojella heidän lapsiaan väkivallalta vai ei.

ps. olen nro 7:n kanssa samaa mieltä-



valitettavasti erilaisuuden hyväksyminen on taitolaji

ja

kertoo muuten myös ihmisen kypsyydestä



ps.

-suomalaisille on erityisen haastavaa erilaisuuden hyväksyminen

Sellainen vaitiolovelvollisuus joka aiheuttaa sen, ettei vanhemmille kerrota heidän lastensa joutuvan koulussa väkivallan kohteiksi, on enemmän haitaksi kuin hyödyksi.

Lapseni kävi säännöllisesti erityisopettajalla ja opettaja päätti eräänä päivä sitten koko luokalle kertoa syyn. Ilman että kysyi lupaa lapselta tai meiltä tms.



Seuraus: Lastani pidettiin silmätikkuna ja häneltä testattiin erilaisia taitoja kunnes tulivat siihen tulokseen, ettei tuo nyt niin " paha" juttu ole.

Lapselleni oli ja edelleen joku muistuttaa lapseni " erityisyydestä" vaikkei hän ole enää kahteen vuoteen oireillut.



Ja väkivaltaa tai muuta haittaa hänestä ei ollut.



Joten olen sitä mieltä, että jos pitää kertoa tai opettaja kokee, että se auttaisi yhteisöä niin yhteys kotiin ja sitten mietitään mitä tehdään.

Lapset osaavat olla aika julmia (kuten myös jotkut vanhemmat).