vipinää varatun miehen kanssa, vastoin omaa moraaliani;(

mäkin vastuuni myönnän, Mutta en kyllä suhdetta lopettakaan voi, emme kumpikaan pysty. Seksiä ei olla (vielä) harrastettu, mutta se on vain ajan kysymys.



Uskokaa tai älkää, mutta vuosi sitten olin vielä jyrkempää mieltä pettämisestä, kun yksikään minua tässä haukkunut nyt.



Siksi tää onkin niin ristiriitaista.



3

Vierailija:

mäkin vastuuni myönnän, Mutta en kyllä suhdetta lopettakaan voi, emme kumpikaan pysty. Seksiä ei olla (vielä) harrastettu, mutta se on vain ajan kysymys.

Uskokaa tai älkää, mutta vuosi sitten olin vielä jyrkempää mieltä pettämisestä, kun yksikään minua tässä haukkunut nyt.

Siksi tää onkin niin ristiriitaista.

3

Vastaus: sun omat lapses. Sä tieten tahtoen, täysissä ruumiin ja sielun voimissa rikot niitten kodin, aiheutat niille suuren ikävän, surun ja myöhemmin katkeruudenkin (miksi äiti ei enää halunnu olla isin kanssa? no kun äiti rakastui toiseen ja se olin niin ihanaa). Miten niin et voi lopettaa? Lopeta paskanjauhaminen. Sä voit lopettaa sivusuhteesi vaikka tasan just nyt, jos itse niin päätät, se ei ole mikään ylimaallinen, elämään suurempi korkeampi voima joka sut pakottaa siihen ja tähän. Mutta sä et lopeta, koska olet koukussa tuohon tunteeseen. Siihen, että joku näkee sut yhtäkkiä niin ihanana.

Huonon omantunnon kanssa on ikävä elää, joten ainut neuvoni on, että älä ole miehen kanssa tekemisissä. Jos hän eroaa, ottakoon sitten sinuun yhteyttä. Tiedän, että se on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on nukkua, kun alustana on huono omatunto. Voimia oikean ratkaisun tekoon!

oon vähän samanlaisessa tilanteessa, mutta vielä pahemmassa...



Mä olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka pettävät, tai iskevät varattuja miehiä. Nyt mulla on tilanne se, et tapailen kaverin miestä. Tää on oikeesti ihan kamalaa, mut samalla ihanaa...



Tää alkoi joskus kesällä, sillon pussailimme baari-illan jälkeen, kun omat puolisomme olivat jo lähteneet kotiin. Nyt tilanne on riistäytynyt niin, että näemme selvinpäin keskellä viikkoa. Olen ollut " ylitöissä" ja tavannut tätä miestä jo useita kertoja.



Ja pahinta, taidan olla rakastunut... Mulle 2 pientä lasta, miehellä vain se kaverini avovaimona.

Yritättekö jotenkin saada omaatuntoanne puhtaaksi vai mitä oikein haette, kun kerrotte tollasesta? Joku pikku bimbo saattaa olla joskus omaa liittoanne sotkemassa/yrittämässä sitä. Hah, karma se voi olla aika veikeä...

mutta sitä se ei todellakaan ole!



Se, että tietää, mitä moraali tarkoittaa ei tarkoita, että sitä on.



Jokainen ihminen kykenee sitä noudattamaan, jos todella haluaa.



Sinunlaisiasi varten on sana: tekopyhä.

Mutta totuus on,että se ei kestä päivänvaloa ja mitään hyvää se ei tullessaan tuo

Näitähän piisaa. Tosiasiassa jokainen pettäjä toimii tietoisesti ja tekee valintoja, jotka johtavat siihen tai tähän. Omien valintojesi takia olet nyt tuossa, missä olet, ap. Ja sinulle, joka petät miestäsi kaverin miehen kanssa - totta kai nyt on ihanaa. Rakastuminen on ihanaa, mutta se ei kanna pitkälle. Kohta olet tilanteessa, jossa mieheesi sattuu helvetisti, lapsesi kärsivät valinnoistasi ja kaverisi vihaa sinua loppuelämäsi. Sen miehen pitäisi olla todella poikkeuksellinen yksilö, että se kompensoisi kaiken tämän.



Itse olen sekä pettänyt että sekaantunut varattuihin että tullut petetyksi, joten tiedä mistä puhun. Ja ottanut opikseni. Kaikkea ei vaan voi saada, se on se peruskakku, joka jokaisen kannattaisi opetella ennen kuin tuottaa tuskaa omille läheisilleen.

sille, että veisin ihastumiseni eteenpäin. Mutta osaa tämää ahdistaa, kaipaa suunnattomasti läheisyyttä ihastukseni kanssa. Vihoittelen miehelleni koko ajan. Mies ihmettelee miksi, mutta enhän uskalla sanoiksi pukea asiaa.

Siis ihanko tahdottomana sitä saattaa ihminen joutua tuollaiseen tilanteeseen. Hupsista vaan. Ohhoh.

Toiset naiset eivät ole pettäjiä. Ne varatut miehet ovat. Sen lisäksi pettäjien vaimot ei pidä niitä tarpeeksi hyvänä, kun pitää muualle katsella.

Sitä vaan olla möllötellään ja yhtäkkiä sitä tajuaakin olevansa miehensä kaverin/veljen/isän tai parhaan ystävänsä avo/aviomiehen tai kenen lieneekään käsivarsilla ihan niinku vastoin omaa moraaliaan, oih ja voih!!!!



Ja koskaan ei ole kyse suhteen arjesta, tylsistymisestä, sitoutumisvaikeuksista, lapsellisuudesta, empatian puutteesta, vastuuttomuudesta, välinpitämättömyydestä tai ylipäätään mistään, mikä TODELLA aiheuttaa näitä sottaisia suhteita.



Eipä tietenkään, aina on kyse sielunkumppanista, siitä " oikeasta" , siitä, joka on ainoana saanut tuntemaan näin, siitä jolle oikeasti kuulutaan lässyn lässyn.



Ja annas olla, kun näiden romanttisten puolustuskyvyttömien sankaritarten omat miehet käy vieraissa. Silloin ne on sikoja, kusipäitä, ja ne joiden kanssa pettää, on huoria, naikkosia, lehmiä ja lutkia.



Ja piiri pieni pyörii vailla järjen häivää.

haluaa vaan mut ja itkee oksennukseen asti ku on rikkonu vankkoja periaatteitaan. Sitten seuraavassa hetkessä viestittelee ja soittelee panonsa kanssa ja puhuu meidän suhteesta ku se on nii vaikea. Kaikki periaatteet mitä onkin voi aina heittää nurkkaan jos siltä tuntuu kun on kyse selkärangattomista ihmisistä.

Vierailija:

Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin ehkä tämä mies motivoituu rehellisesti miettimään avioliittonsa tilaa. Ja tekemään jotain liittonsa parantamiseksi. Kesällä hän oli jo aikeissa muuttaa erilleen vaimostaan, mutta päätti jäädä lasten takia.

Ei siitä mitään " hyvää seuraa" . Kun ei seurannut edellisestäkään naisseikkailusta. Eikä sitä edellisestä.

Kuinka te naiset kuvittelette olevanne niitä " ensimmäisiä" joihin mies on retkahtanut liiton ulkopuolelta.

Ehei.

Montako sillä HIV -pojallakin oli ollut.

23?

Osa pelkkiä panoja, mutta varmasti osa myös " apua, me vaan ei päästä toisistamme eroon" -suhteita.

Myönnän että en ole " vain ajautunut" tilanteeseen. Otan teostani vastuun. Alkoholilla oli vaikutusta asiaan, mutta tiesin toki ensimmäisen pullon korkatessani, mihin tilanne saattaa johtaa.



Minulta ainakin karisi liiat luulot omasta hyvyydestäni ja moraalini suuruudesta. Tiedän tehneeni väärin ja en voi vannoa käsi sydämellä etteikö niin voisi käydä uudelleen.



Ymmärrän miten paljon uskottomuus satuttaa. Minut on aikanaan jätetty ja se tuska oli sanoinkuvaamatonta.



Osaltaan tämä ristiriita tulee siitä, että luulin itseäni hyväksi ihmiseksi, joka ei koskaan sortuisi moiseen. Ja olin ehkä jopa kärkäs tuomitsemaan muita heidän erheistään. Ei ole helppoa katsoa totuutta silmiin ja myöntää olevansa suuremman luokan törppö ja ääliö.



Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin ehkä tämä mies motivoituu rehellisesti miettimään avioliittonsa tilaa. Ja tekemään jotain liittonsa parantamiseksi. Kesällä hän oli jo aikeissa muuttaa erilleen vaimostaan, mutta päätti jäädä lasten takia.



Ehkä tämä kirjoitus ärsyttää tai satuttaa jotakuta ja kuulostaa pahemman luokan säälin/hyväksynnän kerjuulta.

Haukkukaa vaan lyttyyn, saanpahan vahvistusta sille mitä sisimmässäni tiedänkin: " älä ole yhteydessä siihen mieheen" .