Ottaa niin tajuttomasti päähän!
olen raskaana viikolla 37 ja koko raskaus on mennyt enemmän tai vähemmän masennuksen kourissa. Itsetunto on laskenut masennuksen takia lähes nollaan, enkä ole " uskaltanut" tehdä mitään niinkuin olisin itse halunnut, myötäillyt vain miehen mielipiteitä kaikessa. Esimerkkinä viikonloput, ollaan tehty mitä mies haluaa, koska en ole saanut sanottua mitä itse haluaisin tehdä.
viime viikonloppuna kuitenkin päätin, että seuraavan kerran saan avattua suuni ja kerrottua mitä minä haluan. SEN voimilla olen jaksanut koko viikon, kun on odottanut että nyt sitten tulee olemaan kivaa. ja tämä on toden näköisesti ainoa viikonloppu ennen vauvan syntymää, kun enää on mahdillisuuksia lähteä mihinkään.
Nyt sitten esikoinen meni taas mummolaan yöksi (on siellä monesti viikonloppuisin yhden yön).
MUTTA, sattui juuri mun tuurilla niin, ettei juuri nyt meillä ole rahaa lähteä mihinkään. Ne bensat mitä autossa on, pitää riittää hakemaan lapsi kotiin ja vielä käydä maanantai töissä.
Minä kun olisin halunnut käydä jossain syömässä ja sen jälkeen viettää hempeän leffa illan miehen kanssa.
päivä menikin sitten tekemättä mitään ja nyt mies sitten nukkuu (en edes seksiä saanut) ja minä en saa unta kun harmittaa niin paljon.
Kai se oli liian suuri haave, että olisi yhden päivän saanut itselleni.
Kommentit (5)
pieni vauva nukkuu tosi paljon, ja voitte olla edelleenkin miehen kanssa ihan kahdestaan jatkossakin ja nauttia yhteisestä ajasta. t. suurperheen äiti vailla mitään tukiverkostoa
haluatteko enemmän olla kaksin vai enemmän olla koko perhe yhdessä noin niinkuin yleensä??
ja olisiko parempi, että mies juoksisi baarissa vai että nukkuu omassa sängyssä??
mutta kun on monta kuukautta haaveillut siitä, että osaisi avata suunsa ja kertoa mitä haluaa, niin sitten kun siinä onnistuu, niin ei olekaan mahdollisuutta.
Ja kun kerrankin tiesin mitä haluan, eikä vain selittämätöntä kaipuuta johonkin.
ei sitä kuitenkaan pienen vauvan kanssa lähdetä viettämään miehen kanssa laatuaikaa. Ja tuo kun on tuollainen suomalainen perusjuntti, niin kahdestaan kotona olo on sitten sitä, että istutaan hiljaa tuppisuuna koneella tai telkkarin ääressä. Mutta silti se on niin rakas.
ap
ei ryyppää. Itse olen ollut kuskina.
Perheen kesken sitä aiaka tulee vietettyä, mutta kaipaan kahdenkeskeistä MUKAVAA aikaa miehen kanssa.
ap
ehtisittekö nyt kuitenkin vielä vaikka ens viikonloppuna tekeen jotain? sano miehellesi suoraan että nyt tarviit tosi paljon huomioo!!! kyllä ne miehet joskus uskoo :) voimia ja onnea!