Lue keskustelun säännöt.
Oletko äkkipikainen äiti tai isä?
11.08.2006 |
Itse olen tosi äkkipikainen äiti, ja koen sen usein taakkana. Mietin välillä että mitä lapsen mielessä liikkuu, kun äidin mieliala heilahtaa niin nopeasti rauhallisuudesta täyteen raivoon, ja siitä taas takaisin. Haluaisin hallita itseäni paremmin, en halua olla näin äkkipikainen, en lapselleni enkä miehelleni, mutta mikä avuksi?
Kommentit (5)
En ole vielä koskaa pultannut lapselleni 1v 10 kk. Tosin ymmärrän ihan hyvin, että toiset ovat lyhytpinnaisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä nyt raskaana ja heilahtelee oikein olan takaa, normaalisti en ihan näin paha...
Mutta mua auttaa ainakin tiedostaminen ja myös se että tiedän joitain keinoja jotka auttaa, esim. miehen kanssa on puhuttu asiasta ja hän tietää ottaa lapsen jos meinaa tuuskahtaa ihan kunnolla. Eli pystyn sanomaan että " ota nyt lapsi ennen kuin hermostun toden teolla" . Myös se on " auttanut" kun lapsi on joskus pahoittanut mielensä ihan toden teolla siitä että äiti yhtäkkiä huutaa eikä hän tajua miksi :( Ne kerrat tulee mieleen kun alahuuli kääntyy rullalle ja silmiin tulee kyyneliä ihan vaan minun ja lapsellisuuteni takia... on auttanut kyllä hallitsemaan vähän omaa kiukkua.
Vanhin lapsi on 18-vuotias eikä ole koskaan nähnyt meidän raivoavan.
Yritän sitä karsia ja hillitä, mutta vaikeaahan se on, kun se on niin iso osa persoonaa.
Toisaalta olen myös rakastava, perhettäni aina tukeva, arjessa luotettava hassun hauska äiti.
edes lapsen läsnäollessa kykene hillitsemäöän itseään. mietin vaan, että millasen käyttäytymismallin mieheni antaa pojallemme esim. murkkuikää silmälläpitäen.