Onko normaalia, etta 9-vuotias poika leikkii jatkuvasti sotaleikkeja, elaa asemaailmassa ja tahtailee ikkunastakin leikkihaulikollaan ihmisia?

pleikkari pois kokonaan ja lapsi koulupsykologille

Kyllä 9-vuotiaan pitäisi jo tajuta.

ap

.. totean vain oman 9-vuotiaani osalta, että on kyllä kiinnostunut aseista ja on halunnut ostaa pari lelupyssyä, mutta aika harvakseltaan varsinaisesti leikkii niillä. Ja mitään pelimaailmaan liittyviä leikkejä ei tosiaankaan ole.



Kuulostaa kieltämättä oudolta, jos ainoa kiinnostuksenkohde on aseet..

Luki varmaan jo tokaluokkalaisena järkälemäisiä tietokirjoja toisesta maailmansodasta, rakentelee nyt 11-vuotiaana pienoismalleja tankeista ja lentokoneista ja kesäloman kohokohta oli vierailu Parolan panssarimuseoon ;-)



Leikkivät myös juuri tuossa 9-10 ikäisenä kavereiden kanssa pihalla sotaa ja jotain pleikkapelin taisteluja. Eikö tuo soturimeininki kuulu ihan luontojaan pojalle, kunhan lapsi erottaa sadun oikeasta elämästä?

Kyttäätkö 24h?

Meilläkin 10v poika tykkää leikkiä aseilla ja sotaa. Se kuuluu normaaliin miehen kehitykseen. Ja sitäpaitsi aseellahan tähdätään, eikai niillä nyt tyhjään ilmaankaan ammuta ;)

Erona epänormaaliin on se, että lapsi tietää että oikeaan aseeseen voi oikeasti kuolla, leikkiase ei tapa.

Jos pojalle ei osta asetta, hän keksii sen vaikka laudasta tai putkesta.

Mies kun on alkujaankin luonnostaan suojellut perhettään vihollisilta ja metsästänyt ravintoa, mihinkäs ne geenit siitä katoaisivat ?;)

innostuvat aina jostain näkemästään, yhtenä kesänä olivat muutaman viikon länkkäreitä aamusta iltaan länkkärielokuvaa nähtyään, nyt ei kiinnosta lainkaan.

35 tutkimuksessa on osoitettu selvästi väkivaltapelien haitallinen vaikutus lapsen mieleen.

pääkohdat:

1. nähdyn käyttäytymisen jäljittely

2. käyttäytymistavan oppiminen (siis uudet ideat olla väkivaltainen)

3. ajatusmaailma- arvot asenteet ja sukomukset muuttuvat väkivaltaa hyväsyvämmäksi

4. turtuminen



Tämä siis koskee niitä jotka pelaavat paljon väkivaltaisia pelejä. pahimmasta päästä näitä on esim Grand Theft Auto, jota suomalaisetkin lapset pelaa paljon.



Otattelu ja pyssyleikit kuuluvat poikien elämään, mutta ei liiallinen pelaaminen joka alkaa jo vaikuttaa leikkeihin jne.

nicillä nyt.



juu en taida. oletko itse pelannut liikaa pelejä, kun alkaa selkeesti olla sulla hieman agressiivinen olo?

tosi vaikuttavaa kommentointia...

Mutta ihan jatkuva ei välttämättä ole. Oletko seurannut käyttääkö hän leikeissään aggressiivisia menetelmiä tilanteiden ratkaisussa. Pleikkaripelejä ei saa pelata liikaa. Mutta toki on normaalia myös sotaleikkejä leikkiä.

Pojilla tulee sotaleikit ja miekkailut lelumiekoilla ihan luonnostaan ilman mitään pleikkareitakaan. Eipä niitä pleikkareita ennenkään ollut ja silti kaikki pikkupojat leikkivät sotaa pienillä muovisotilailla hiekkalaatikolla.

mutta jos alkaa lapsen maailmaa ja elämää hallita, niin vois jo miettiä että voisko virikettä vaihtaa.

9-vuotiaan lapsen leikeistä hirveä väittely. Pojat ovat kautta aikain leikkineet sotaleikkejä. Pääasia lienee, että leikkii. Minun poikani on ollut pienestä pitäen kiinnostunut sodista ja niihin liittyvistä asioista. On oppinut hienosti jäsentämään asioita ja kokonaisuuksia. Tutki jo noin 10-vuotiaana tietokirjoista I-ja II- maailmansodan kulkua. Samalla ollut muutenkin kiinnostunut ko. aikakausista, varusteista ja laitteista. Täällä luomupipertäjät ovat viemässä psykiatrille... AAAAARGHHH!