CP-vamman oireitako... pelottaa aina joskus.... :`(

Voimakas likitaittoisuus häiritsee pikkuvauvaa paljon vähemmän kuin kaukotaittoisuus, koska hänen koko maailmansa rajoittuu muutaman kymmenen senttimetrin etäisyydelle. Puolen vuoden iässä voimakkaasti likitaittoinen lapsi, jonka pitäisi osata katsella ympäristöään, jää jälkeen ikätovereistaan. Hän ei näe matkan päässä olevia lelujaan, sen sijaan hän kyllä huomaa lattian roskat ja esim. riisimurot.



Vauvaikäisen lapsen kaukonäön tarkkuutta voi tutkia esimerkiksi seuraamalla, miltä etäisyydeltä hän tunnistaa perheenjäsenet ja hänelle tärkeät esineet. Jos lapsi kääntää päänsä voimakkaasti sivulle ja katsoo silmäkulmasta ympäristöään ennen kuin lähtee liikkeelle, hän on saattanut keksiä kompensoida taittovirheen sillä, että hän katsoo mustuaisen reunan ja silmäkulman väliin jäävän pienen reiän kautta. Tällainen pieni reikä poistaa taittovirheiden vaikutuksen. Jopa -15:n likitaittoisuus voidaan kompensoida tällä tavoin.

ryhtyä näöntarkkuutta arvioimaan.

minun esikoiseni oppi ryömimään noin 9kk ikäisenä, seisoi ilman tukea ja oppi kävelemään 1v3kk vanhana. On ollut aika kömpelö lapsi koko ajan. Oppi kuitenkin numerot ja kirjaimet 5-vuotiaana ja nyt 6-vuotiaana laskee ja opettelee lukemaan. Menee psykologin suosituksesta kouluun vuotta aiemmin.



Neuvolasta tuli jossain vaiheessa palautetta että karkeata motoriikkaa voisi harjoittaa ja lapsi on siinä hiukan jäljessä. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja vielä niin että eri osa-alueet ei aikaan.

Ei siitä tuu enää kalua.

Kuulostaa siltä, että lapsellasi on silmävärvettä. Lapsi yrittää poistaa toisen silmän käytöstä, jotta näkisi edes jotain. Huono näkö vaikuttaa ilman muuta kehitykseen, hyvät sivut löytyy vaikka lea-test. fi

Tyttömme näkee kyllä oikein hyvin, sekä kauas että lähelle. Lehdistä huomaa pienenpienetkin kuvat ja yksityiskohdat, samoin ulkona jo kaukaa siintävät autot ja mopot. Eli näkö kyllä pelaa hyvin. Paremmin kuin meillä vanhemmilla.

eli 1v karsastustarkastus tehtiin ihan silmälääkärin vastaanotolla, eikä hän ollut yhtään huolissaan.

yleensä lapset eivät tee mitään sellaista, mikä tuntuu epämiellyttävälle ja katsovat " oudosti" vain järkevästä syystä.



Mieheni (hän jota luultiin kehitysvammaiseksi) sanoi pystyneensä tsemppaamalla suoristamaan karsastusta, mutta hän myös sanoi ettei jaksanut koko ajan pinnistellä ja silmät tulivat kipeiksi.



Vastikään yhden tuttuni lapselle tehtiin magneettikuvaus leikki-iässä alkaneen karsastuksen takia.



Niin kauan kun kyse on asioista, joihin voi vaikuttaa ja joita voi kuntouttaa, on mielestäni haettava apukeinoja!

oikeastaan sen " kevyempään" tarkastukseen oikein luottaisi.

Sinun lapsellasi olisi tosi lievä sellainen, jos ei vieä tuossa vaiheessa olisi huomattu. Kehitysvammaisuus sen sijaan voi tulla ilmi myöhemminkin.

ei suinkaan kehitysvammaa.

Vierailija:

ei suinkaan kehitysvammaa.

kun täällä eräs kommentoi, että kyllä se kehitysvamma voi tulla esille myöhemminkin. No niin voikin, mutta mielestäni jos ap:n tapauksessa tämä henkinen puoli kulkee edellä ja motoriikka laahaa perässä, niin enpä olisi ensimmäisenä kehitysvammaa epäilemässä.

On oletus tietenkin, että vastaat siihen alkuperäiseen viestiin.

karsastustarkastus oli 1-vuotiaana, mutta heti kun astuttiin sisään lääkärinhuoneeseen ja istuttiin alas, lääkäri sanoi, ettei mitään hätää ole. Koska silmä ei koko aikaa karsastanut. Pyydettiin tulemaan takaisin jos vielä 2v karsastaa. Mutta ei karsastanut, ja 2v neuvolassa terkka katsoi että silmät ovat normaalit eikä karsastusta ollut ollut.



Nyt kuitenkin lähiviikkoina alkanut uudestaan karsastamaan. Ja todellakin ITSE karsastaa. Hän on aina katsonut päin sitä kenen kanssa puhuu, mutta nyt siirtää päätään ihan selvästi sivuun ja katsoo sitä kautta. Neuvolantäti sanoi silloin 2v neuvolassa, että lapsellamme on sen verran erikoisen malliset silmät (ns. hymyilevät silmät, eli sivusta vähän ylös nousevat) joten sen takia voi näyttää, että hän karsastaisi, vaikka oikeasti katsoisi vain sivuun samaan suuntaan kuin toinenkin silmä. Voihan se olla noinkin, mutta kun on ottanut tavaksi puhua sillai pää vinossa nyt, että SAA katsottua sivuun. Kun häntä tästä huomauttaa, kääntää pään suoraan ja katsoo suoraan.



Ja tiedoksi vain eräälle kommentoijista, etten viitsinyt tähän tekstiin kirjoittaa KAIKKEA lapsestani, vaan vain ne syyt, joiden takia jotain epäilen. TOTTAKAI olen ylpeä lapsestani. No mutta en mä siitä enempää ala kertomaan. Se ei liity tähän asiaan mitenkään. Noilla provoilla ei tunnetusti ole omaa elämää, joten enpä viitsi ruokkia hulluutta.



Kiitos kaikille asiallisen kommentin kirjoittajille, lisääkin saa vastailla. Täytyy käydä tosiaan silmälääkärissä jos asia ei korjaannu.

Tutun lapsella todettiin erittäin huono näkö vasta 4-5 vuotiaana kun äiti alkoi ihmetellä kun lapsella iltaisin " pyöri silmät päässä" . Oli siihen asti vain tottunut jotenkin luovimaan eteenpäin.

ja sitten isompana alkoi iltaisin silmät olla niin väsyneet että ei jaksanut niitä enää mihinkään yrittää kohdistaa.

eli noita numeroita ei esim tarvita.



terveisin joku numero, joka vastaa jollekin numerolle, unohdin jo

Kiitos kaikille vastanneille. Täytyy nyt seurata tuon silmän tilannetta. Itse uskon, että hänestä on vain kivaa katsoa sillai hassusti (kuten joku ketjussa sanoikin). Mutta se tapa pitäisi vain kitkeä jotenkin pois ettei tee silmiin vikaa, kun se sama silmä on silloin pienenäkin karsastanut.



Soitan ensi viikolla neuvolaan jos vielä tekee samaa. Pakkohan sitä on sitten mennä silmälääkärille takaisin, vaikka varmuuden vuoksikin. Saa sitten mahd. nopeasti siihen hoitoa jos on tarvis.

Soita neuvolaan jos noin paljon pelottaa...

Ota rohkeasti puheeksi, kun seuraava tarkastus. Tai soita jo huomenna, jos painaa mieltä.