Lue keskustelun säännöt.
Muita " n:nen" vuoden yliopisto-/korkeakouluopiskelijoita? (ov)
28.06.2006 |
Itse " opiskelen" valtsikassa 16. vuotta... Olen siis ollut työelämässä jo kymmenen vuotta, plus tehnyt siinä sivussa pari lasta. Mutta tutkinto sen kun roikkuu. Ikinä en ole kyllä edes harkinnut luovuttaa (vaikka voisihan siinäkin olla oma järkensä...), vaan pitäisi jostain löytää vielä se apinanraivo (ja aika!) saattaa homma kertarysäyksellä loppuun (gradu on kesken, ei onneksi enää muuta). Etenkin kun työskentelen alalla, jossa loppututkinto on uralla etenemisen kannalta välttämätön.
Muita kohtalotovereita? Kertokaahan tarinanne (etenkin jos on kannustavia sellaisia! : ) ja tsemppiä kaikille!
Kommentit (9)
10. vuosi yliopistolla alkaa ensi syksynä... kandin tutkinto mulla on, mutta gradu puuttuu maisterin tutkinnosta. Töihin kun meni niin se jäi roikkumaan. Toisesta tutkinnosta puuttuu vähän enemmän. Nyt olen vauvan kanssa kotona ja ensi syksynä ajattelin muutaman kurssin yrittää suorittaa ja kirjottaa sitä gradua... ehkä... riippuu vauvasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja opinnot suorastaan säälittävästi kesken, välillä vaihdoin tiedekuntaa ja nyt soupaan ja huopaan ja jatkanko vai enkö jne... opintoja sieltä sun täältä, ei mitään järkevää kokonaisuutta. V*tuttaa.
Motivaatiota valmistumiseen kyllä on, muttei sitä aikaa! Kokopäivätyö ja kaksi pientä lasta, niin niitä tunteja sen gradun hinkkaamiseen on niiiiin vaikea löytää. Tai kai sitä pitäisi vaan avata tietokone (muutenkin kuin AV:lle tullakseen ; ) illalla sitten kun lapset on saatu uneen, mutta kun ei siihen aikaan millään edes jaksaisi. Mutta pitäisi vaan, sillähän se sitten olisi (joskus viimein) ohi. Huh...
t: ap
Minullakin kolme pientä ja töitä riittämiin, siksi " asunkin" täällä yliopistolla kesän jotta saisin jotain aikaan kun kotona tekemisestä ei tule yhtään mitään...
Tsemppiä meille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakaa päätökseni on, että jää myös viimeiseksi, koska jään töistä opintovapaalle syyskuussa neljäksi kuukaudeksi ja aion pusertaa gradun. Mitään muuta tutkinnosta ei puutu, ei ole puuttunut enää noin kuuteen vuoteen...
Itse ajattelin yrittää tulla kesälomalla edes yhtenä päivänä viikossa työpaikalle gradua tekemään, sillä kotona siihen tuskin rauhaa saa. Tai kuopus onneksi nukkuu vielä päiväunia, joten sillä välin _ehkä_ voisi vähän kirjoitella...
Ja niille jotka _eivät_ vielä ole n:nen vuoden opiskelijoita, niin vinkiksi: " kun se pitkistyy, niin se mutkistuu" - uskokaa pois! : )
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä se syntyi päivä- ja yöunien aikaan ja hyvin arvosanoin, paljon vähemmälläkin olisi päässyt, 80 sivua kirjoittaa oikeastaan kuukaudessa jos aihe ja pohjatyö on tehty. Kunhan olisi vaan aikaa, se on vaikeaa kun lapsen kanssa työaika jakaantuu niin pieniin pätkiin. Hyvä olisi kun saisi tehdä aina rauhassa ja pitkään kun kerran aloittaa..
t. 7.vuosi alkamassa vaikka yksi g jo valmis...
vaikka tehdessä se tuntuu helvetiltä.