Miten syöppö saa otettua itseään niskasta kiinni?!

Olen syöppö suhtaudun ruokaan ja herkkuihin samalla tavalla kuin alkoholisti alkoholiin. Syömisen himo pysyy poissa, kun olen koko päivän syömättä niin ei tee ruokaa/herkkuja mieli eikä ole nälkäkään, mutta auta armias jos syön niin kuin normaalit ihmiset vaikkapa aamupalan: munakkaan tai puuron tai vaikka vaan omenan niin en pysty lopettamaan syömistä koko päivänä vaan tungen kaikki suuhuni oli kyse sit rusinoista tai juustosta tai kermaviilistä tai kekseistä taikka porkkanoista, kaikki menee kunnes kaappi on tyhjä. Monesti teen niin, että venytän päivän ekaa syömistä iltaan, jolloin ei ole niin paljon aikaa ennen nukkumaan menoa syödä.

Masentunut en ole ja muukin elämä suht ok, mutta olen syöppö. Olen ollut nutrilett kuurillakin ja kaikki meni hyvin ja nutraus oli helppoa, olin virkeä ja tarmokas ja oli ihanaa kun ei tarvinnut syödä ruokaa: ei ollut makujen sekamelskaa, jolloin alkaa tehdä mieli vuoroin makeaa ja suolaista jne, mutta kuuri loppui aikanaan ja oli pakko alkaa syömään. Painoa ei ole vielä liikaa 168cm ja 68kg, onneksi. Äsken vedin pannullisen kahvia ja sen kanssa domino keksipaketin, sen tuplapakkauksen. Sen piti olla vierasvara iltaa varten...Huoh, onneksi tämä viikko vielä kesälomaa, sitten alkaa työt ja on helpompi olla syömättä.



Suhtautuminen ruokaan on aina ollut ongelmallista, nuorena olin anorektikko. Mitä tässä pitäis tehdä? Oikeastaan asiathan ovat hyvin kun ongelmana ei ole muu kuin ruoka. Mutta miten te muut ongelmasyöjät selviydytte? Onko teitä edes?