Miten tästä eteenpäin?
Olen nyt viimeiset 20v joka hemmetin päivä muutamaa lomamatkaa lukuunottamatta tehnyt ruokaa perheelle. En halua enää ikinä tehdä ruokaa, vihaan koko ruuanlaittoa joka päivä enenemmän ja enemmän.
Mies on niin usein poissa kotoa ruoka- aikaan ettei hänestäkään ole apua.
Kommentit (5)
Siis miksi olet noin orjallinen? Vaatiiko joku sitä sinulta vai onko kyseessä oma pieni sisäinen pakkomielteesi olla täydellinen?
Itse en tee ruokaa jos ei huvita. Tätä tapahtuu aina silloin tällöin, yleensä sykleittäin. Joskus en jaksa viikkoihin kokota paljon mitään ja toisinaan teen ruokaa päivittäin kuukausien ajan. Fiiliksen mukaan.
Jos en jaksa tehdä ruokaa, lämmitän lapsille jotain itse tehtyä pakkasesta, syötän eineksiä (harvoin) tai syömme mäkkärissä tms. Ja uskokaa tai älkää, lapset saavat terveellistä ja monipuolista ruokaa joka päivä (satunnainen mäkkärissä käynti ei sitä pilaa).
Kasviksia ja hedelmiä, monipuolista ja tervellistä ruokaa. Itse sitten syönkin joskus mitä sattuu kaapista löytymään (vaikka karkkia ja sipsejä...), mutta lasten ruokailun pidän silti kunnossa vaikka en kokata jaksaisikaan.
No ei sitten muuta kuin kuukauden tai kahden einesruokakuuri. Kummasti alkaa jollekin perheestä kokkaaminen maistua.
käyttöön. jos olet laittanu ruokaa 20 vuotta perheelle, ei ne lapset enää ihan pikkuisia ole, joten hommiin vaan...
vuorot, vaikkei kaikki olisikaan niin isoja että saisivat aterian valmistettua omin avuin. Jo sekin auttaa, että kukin vuorollaan suunnittelee päivän ruokalistan, tekee lisäykset kauppalappuun reseptin mukaan ja tekee itse tai auttaa kokkaamisessa. Sitten kun lapset harjaantuvat suunnitteluun, voi tehtävää laajentaa koskemaan myös pakasteeseen valmiiksi tehtäviä aterioita varten. Esim jos tekee lihasoppaa, niin siitä pitää jäädä myös seuraavaksi päiväksi riittävästi, tai sitten osa pakastetaan nopeaksi lounasvaihtoehdoksi myöhempää käyttöä varten.
Ostat päättäväisesti ainoastaan einesruokia ja pakasteita, korkeintaan teet jotain valmismuusia kattilassa. Muutaman viikon kuluttua ehkä tekeekin mieli jo tehdä jotain tai sitten joku perheenjäsen havahtuu siihen ajatukseen että hänkin voisi kokata.