liittoonsa tyytymättömät alkavat yleensä juosta maratonia

maratonbuumi...Tuntuu, että joka toinen tuttavapiiristä treenaa maratonille.



Mitäs tästä nyt sitten pitäisi päätellä?

maraton on tällä hetkellä in, sen takia niin moni treenaa siihen. Maratoninnostus tarttuu, ja toki jos tuttava- tai työpiirissä moni treenaa maratonille, niin sitä helposti tuntee itsensä laiskaksi lusmuilijaksi jos ei itse ala treenaamaan myös. Ja hienoahan se on, että ihmiset juoksee! Parempi siellä lenkkipolulla kuin kapakassa!

Mitäs tästä nyt sitten pitäisi päätellä?

selittäkää, miksi alatte juoksemaan jos olette johonkin liittoon tyytymätön?! Sen vielä tajuan että etsii elämälleen jotain uutta sisältöä, ja maraton on siihen oiva homma, mutta miten toi liitto tähän liittyy??

...te ette puhukkaan ammattiliitoista...

Minunkin tuttavapiirissäni oikea maraton- ja avioerobuumi.

...te ette puhukkaan ammattiliitoista...

hoo moilasena :D. 7

Pikemminkin yhteinen harrastus, todella ihanaa! Suosittelen kaikille elämän ja itsensä parantamiseksi. Tai mikä laji vain käy, mistä tyydytystä elämäänsä saa! Meillä se oli juoksu ei niinkään maratooni. Se tuli sitten tavoitteiden kasvaessa mukaan kuvioihin!

Meillä sekä mieheni että minä ollaan juostu maratoneja jo useita vuosia, ja siinä samalla tutustuttu moniin muihin maratonjuoksijiin. Eikä näiden vuosien aikana vielä yksikään ole eronnut, päinvastoin! Tuohan on mitä mainioin yhteinen harrastus. Ja vaikka molemmat ei juoksisikaan, niin toinen voi olla siinä kuitenkin tukena niillä maratonreissuilla, matkan varrella kannustamassa.

Minunkin tuttavapiirissäni oikea maraton- ja avioerobuumi.

olette n. kolmekymppisiä. Ja teette näitä IN juttuja, eli juoksette maratonia, ja samalla iskee kolmenkympin kriisi.

Ja onhan maratonin juokseminen ja siihen valmentautuminen hyvä syy olla olematta kotona sen nalkuttavan akan luonna.

kun toinen on aina lenkillä ja olettaa että puoliso hoitaa kotoisat velvollisuudet, mä lähen juokseen moi

Ihanaa on myös, että niin moni muukin on sen nyt löytänyt, olipa trendi tai ei. Jos se on trendi niin hyvä että on! Minäkin olen sitten trendikäs, ollut jo kymmenen vuotta! Toivottavasti kaikki löytää elämäänsä sen oman trendin, joka tuo sitä hyvää oloa arkeen. Jaksaa sitten paremmin myös kotona!!!

selittäkää, miksi alatte juoksemaan jos olette johonkin liittoon tyytymätön?! Sen vielä tajuan että etsii elämälleen jotain uutta sisältöä, ja maraton on siihen oiva homma, mutta miten toi liitto tähän liittyy??

hän sitten ajatteli, että jos hänellä olisi joku harrastus, mihin purkaa energiaa, niin riidat vähenisivät.

No, hän alkoi juosta ja todentotta väsyi sen verran, ettei jaksanut ottaa itseensä kaikesta. Iltaisin ei tarvinnut istua ukon kanssa kotona, kun pääsi maratonia harjoittelemaan.

Hän tosin sitten napakoitui ja laihtui, tapasi uuden miehen, rakastui ja jätti miehensä.

Näitä vähän vastaavia tarinoita on ollut jo tosi paljon: Pariskunta on ensin riidellyt ja riidellyt, sitten etsinyt ulospääsyä... maraton on sitten tämän kauden buumina ollut sopivan addiktiivinen viemään ajatuksia paskasta suhteesta johonkin muuhun. Tyytymättömimpiä se ei ole auttanut kovinkaan paljon, kun sitten ne paprut onkin jo viety.

Ja sitten me erottiin. Ja lopetin kuntoilun ja olen tyytyväinen :)

ja ihmettelin tätä päättelyä. Ehkä itse liian hyvässä avioliitossa, kun ei ekalukemalla auennut... Vaikka mies juokseekin maratoneja.

mukavan elämän! Laihtunut ja kaikkea....hyväähän se on elämään tuonut, jos miehen kanssa jokatapauksessa olisi ero ollut vääjäämätön! Näinhän sitä pitääkin!

Juoksee maratonia -> tyytymätön elämäänsä ja avioliittoonsa



Syö roskaruokaa -> Masentunut ja yksinäinen



Mitä normaali ihminen sitten syö ja harrastaa?