Lue keskustelun säännöt.
Onko myös olemattomiin tai keksittyihin asioihin uskomattomuus uskovaisuutta?
03.12.2008 |
Onko ihminen uskovainen AINA? Jos vaikkapa juuri nyt tässä keksin taika-elefantin, joka soittaa pasuunaa taivaalla, niin olenko käänteisesti uskovainen, jollen usko siihen itsekään? Ehkäpä ajatukseni loi jonnekin taika-elefantin, joka jatkaa elämäänsä sen jälkeen kun olen sen unohtanut? Ehkä se on tällä hetkellä huoneessani olemassa katonrajassa, mutta en vaan näe sitä enkä pysty todistamaan asiaa puoleen tai toiseen?
Ylipäänsä, onko uskovaisuutta se, ettei usko vaikkapa joulupukkiin tai hammaskeijuun. Koska voidaanko olla sataprosenttisen varmoja, ettei joulupukki tai hammaskeiju ole oikeasti olemassa?
Kommentit (2)
Pieni lapsihan voi tosissaan uskoa tonttuihin. Mikä rikkoo tämän uskon? Me aikuiset, jotka välitämme hänelle oman todellisuutemme (ts. uskomme tai "tiedon" siitä, mikä on olemassa ja mikä ei). Ja mekin olemme "perineet" jostakin oman todellisuutemme, yleensä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Onko minun todellisuuteni sitten totta? Onko alati muuttuvan tieteen esittämät asiat totta? Onko se totta, mitä aistit välittävät? Kysymyksiä voi esittää loputtomiin.
Minun mielestäni täysin riippumatonta "todellisuutta" ei ole kellään. Kaikki asiat on siis periaatteessa uskonvaraisia.
Mutta joulupukin olemassaolohan nyt on itsestäänselvää, sitä ei tarvi etes pohtia ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kumota toisten elämänkatsomusta ajattelemalla että omansa on ainut oikea ja todellinen.