Mitä voisi tehdä kun kaveri on todella ilkeä esikoistyttärelleen?
Hän suorastaan kiusaa lastaan. Se ilkeily ei ole enää normaalia vaan aivan kauheaa. Nuoremmille lapsilleen hän puhuu ihan normaalisti.
Tänään tapasimme ja melkein sain kyynelet silmiini kun kuuntelin taas niitä juttuja. En halua antaa esimerkkejä tunnistamisen pelossa, mutta todellakin jutuista välittyy sellainen kuva, että lapsi on vain kiusa ja kaikki mitä hän tekee on jotenkin vähä-älyisen touhua. Lapsi on ihan kiltti tapaus eikä todellakaan ansaitse edes sanomista tekemisistään kuin äärimmäisen harvoin.
Niin kovin vaikea on ottaa sellaista puheeksi. Isäkään ei puutu asiaan. Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (3)
varsinkin isommalle.
mutta kärsii masennuksesta,eli hän ei luonnostaan olisi ilkeä :(
mut eipä hoidata itseään kuntoon.
on oikea pirttihirmu,dokaa viikonloput (pe-su) ja joskus viikollakin...
en halua mollata,ihana ystävä mut monesti ärsyttää hänen käytös,huuta meilläkin lapsilleen,ei välitä vaikka herra presidentti kuulis.
ja joskus, kun on mennyt ihan sietämättömäksi minun mielestäni, olen puuttunut asiaan iha suoraan pyytäen äidin sivummalle, ja toteamalla hänelle, että minun mielestäni hän ylitti rajan. Olen myös tehnyt äidille selväksi, että puutun aina vastaisuudessakin.
Lapselle olen extrakiltti, ja otan hänet huomioon kaikissa mahd. tilanteissa
Vaikka tiedän, että äiti katkeruuttaan ja kypsymättömyyttään puhuu minusta selän takana kaikkea sontaa, olen sitä mieltä, että kummilapseni ansaitsi sen että puutun asiaan.