G: Millä alalla miehesi on ja onko hänellä ollut aina työtä?

Mieheni on metallialalla töissä, ja töitä on riittänyt. Nyt on jo varaa valita, mihin menee ja millä palkalla, mutta alku ei ollut helppoa. Ensimmäinen työpaikka oli palkaton harjoittelupaikka, ja senkin saamiseen piti erään mieheni opettajan käyttää suhteitaan. Mutta kun mies jäi harjoittelupaikkaansa vielä välivuodeksi töihin (mitä opinto- ja asumistukien kannalta en kellekään suosittele), kertyi jo sen verran näyttöä pärjäämisestä suomalaisessa työelämässä, että teknikon opintojen jälkeen töitä on riittänyt.



Töiden hakeminen ei ole välttämättä helppoa vieläkään. Monen työnantajan kiinnostus tyssää heti, kun kuulee ulkomaalaisen nimen tai aksentin. Paikka on kuulema täytetty, vaikka parin minuutin päästä soittavalle suomalaiselle työkaverille sanotaan, että paikka on auki. Eli täytyy olla sitkeä, mainostaa koulutustaan ja kokemustaan ja tupata haastatteluun. Suosittelijoita kannattaa käyttää, jos heitä suinkin on.

voiko tästä hiljaisuudesta niin päätellä? Minusta on kummallista että pääkaupunki seudulla on työvoimapula mutta moni ulkomaalainen ei saa työtä. Eikö tälle asialla pitäisi tehdä jotain?

It-alalla on talla hetkella hyva tyotilanne ja kun tyokieli on usein englanti, ei suomenkaan tarvitse olla taydellista.

Opiskelee ja tekee siinä ohessa töitä. Aiemmin siivosi, mutta lopetti sen ja siirtyi tulkiksi, parempi palkka. Mutta kyllä siinä töitä saa tehdä, että saa saa töitä. :D Paitsi tuohon tulkinhommaan hänet pyydettiin. Saa nyt nähdä sitten kun valmistuu, että miten löytää oman alan työtä. Ja emme asu pääkaupunkiseudulla päinkään.

hän kävi kielikursseilla ja puhui jo hyvin suomea mutta ei saanut edes siivoojan tai pakkaajan työtä. Kokemuksemme mukaan ulkomaalaisten on siis yllättävän vaikea saada töitä vapailta markkinoilta. Suhteilla kyllä löytyis kaikenlaista pientä ja epämääräistä pimeetä työtä ym.



Sitten keksimme että hän voi mennä harjoittelemaan johonkin firmaan ja sitä kautta hän sitten saikin loppujenlopuksi töitä. Hän on myös it-alalla.

Mutta takoitus on että hän kouluttautuu vielä ehkä kokonaan toiselle alalle.

Ulkomaalaistaustaisia yritetään joissakin tapauksissa sahata linssiin: palkka on surkea (huonompi kuin suomalaisilla samasta työstä), pekkaskorvauksia ei makseta, ylitöistä ei makseta ollenkaan tai tarpeeksi jne. Ja pimeään työhön houkuttelijoita on yllättävän paljon ihan tavallisten suomalaisten firmojen joukossa.

itse en tiedä tuttavapiiristä kuin yhden työttömän maahanmuuttajan ja hän on sitä omasta halustaan.

Muut ovat joko kotona lasten kanssa, opiskelevat tai töissä, usein duunariammateissa kuten bussikuski, siivoaja, myyjä, kondiittori, erilaisia hoitajia on paljon, vartija.. joukossa on opettajia, tulkkeja, tekniikan alan ihmisiä joista en ymmärrä mitään, maalareita, yrittäjiä eri aloilla.



Ei täällä Suomessa suomalainenkaan työllä pääse rikastumaan, jos haluaa " parempaa työtä" kouluttautua täytyy ja jos omalta alalta ei löydy niin täytyy kouluttautua lisää.

En saanut minäkään kouluttamattomana ja ilman työkokemusta töitä. Ihan suomalaisena nuorena naisena. Pikkuhommista se lähti ja ne paperilla oli helpompi taas hakea muuta.

Varmasti on vaikeampaa maahanmuuttajana (todella paljon vaikeampaa), mutta toisaalta toivoisin jotain suhteellisuudentajua. Ei minuakaan kukaan palkkaisi edes Ranskassa, vaikka ollaan Euroopassa. Paitsi joku suomalainen ehkä hoitamaan lapsia tai joku arabi siivoamaan leipomoa... Joutuisin tekemään paljon sen eteen, että olisin työllistymiskelpoinen. Ihan jo siksi, kun en edes puhu ranskaa.

Ninni-03:

Ulkomaalaistaustaisia yritetään joissakin tapauksissa sahata linssiin: palkka on surkea (huonompi kuin suomalaisilla samasta työstä), pekkaskorvauksia ei makseta, ylitöistä ei makseta ollenkaan tai tarpeeksi jne. Ja pimeään työhön houkuttelijoita on yllättävän paljon ihan tavallisten suomalaisten firmojen joukossa.

näin oli muuten omalla kohdallanikin silloin, kun jouduin tekemään " hanttihommia" , enkä itse tiennyt mitä vaatia. Yksityinen työnantaja kyllä vedätti minkä pystyi ja keneltä olisin tajunnut kysyä, en keneltäkään. Paljonhan on suomalaisiakin pimeissä töissä, johon en kyllä itse suostunut (hyvin opetettu yläasteella mitä voi seurata kun ei ole vakuutuksia jne).

Itsekkin mietin pitkään viitinkö vastata, tuon tunnistettavuuden takia.



Mutta toisaalta, sama se, en minä täällä sellaista kirjoita toisaalta, mistä olisi haittaa vaikka tunnistaisikin. :)

ja onko työnsaannissa ylipäätään ollut ongelmia. Se nimittäin minuakin kiinnostaisi tietää...

Tottahan se on, että useimmille ekan työpaikan saaminen on kiven takana, oli suomalainen tai ulkomaalaistaustainen. Mutta siinä vaiheessa alkaa ketuttaa, kun kaikki suomalaiset opiskelukaverit saavat harjoittelupaikan (ilman harjoittelua ei voi valmistua), mutta itse ei tunnu kelpaavan edes ilmaiseksi. Tai kun maan kieli on hallussa, on asunut Suomessa yli 10 vuotta, on suomalaiset tutkintotodistukset, on työkokemusta, mutta silti joutuu tyrkyttämällä tyrkyttämään itseään.



Suoranaista syrjintää esiintyy, mutta sitä on vaikea todistaa. Miehelleni on eräs työnantaja mm. vastannut, että ulkomaalaiset (huom. kyseessä Suomessa asuva Suomen kansalainen) ovat tottuneet matalampaan elintasoon, kun mieheni tiedusteli, miksi hänellä on pienempi palkka kuin muilla.

Ninni-03:

Miehelleni on eräs työnantaja mm. vastannut, että ulkomaalaiset (huom. kyseessä Suomessa asuva Suomen kansalainen) ovat tottuneet matalampaan elintasoon, kun mieheni tiedusteli, miksi hänellä on pienempi palkka kuin muilla.

Tuo on törkeää!

Sitten tarpeeksi vaativissa asiantuntijatehtävissä palkkaodotukset ovat kuitenkin toisinpäin: suomalaisille maksetaan vähemmän, koska he luultavammin eivät kuitenkaan karkaa muualle töihin.

Mun mielestä töitä kyllä löytyy jos ei nirsoile. Täysin kielitaidottomalle ehkä ei niin helposti, mutta jos edes vähän auttavasti suomea puhuu niin heti pukkaa esim. siivouskeikkaa. Täysin kielitaidottoman on ehkä vähän hölmöä hakeakaan työtä, kannattaa mennä kielikurssille ensin.



Kielitaidosta en ehkä muutenkaan niin stressais, suomalaiset kun puhuvat aika hyvin englantiakin ja huomaan että ihan mielläänkin. Miehen työpaikassa monet puhuvat englantia aina, paitsi kassalla. Siis suomipomokin ulkomaalaistaustaisille. Ihmettelen kyllä sitä, mutta.. helpompihan se on ollut hänellekin oppia ja päästä sisään työhön kun ei varmasti jää mikään epäselväksi. Kyseessä on yritys jolla on yli 50 miljoonaa asiakasta päivässä, ei mikään kovin pieni siis!

Mä olen sivusta seurannut joidenkin mieheni kavereiden pompottelua työkkärissä. Eräskin tapaus meni vapaaehtoisesti suomen kielen kurssille ja maksoi kurssin omasta pussistaan. Työkkäri katsoi, että kurssi on este työn vastaanottamiselle, vaikka ko. henkilö oli käynyt kurssia työnsä ohessa ennen lomautustakin (kurssi oli iltaisin) ja vaikkei työkkärillä edes ollut tiedossa mitään töitä. No, koulu sitten pyynnöstä kirjoitti sellaisen todistuksen, jossa tuntimäärä on työkkärin asettamaa rajaa pienempi, eikä kaverin tarvinnut keskeyttää opiskeluaan. Opettajan mukaan he saavat jatkuvasti kirjoitella näitä todistuksia, tuntimäärät vain vaihtelevat työkkärin kulloisenkin tulkinnan mukaan.



Tuntuma on myös, että " asiakasta" ei kuunnella tarpeeksi. Toinen kaveri pyysi työkkärissä, että saisi suorittaa ns. tulityökortin, jotta pääsisi töihin. Työkkäri oli sitä mieltä, että se olisi aivan turhaa. Tuleva työnantaja järkkäsi kaverille paikan tulityökurssille, läpi meni ja töitä löytyi.

on minun mies töissä. Ollut ihan eri töissä omassa maassaan. Reilun puolisen vuotta opiskeli suomen kieltä ja sitten aloitti työt. Lähetti muutamia kirjallisia työhakemuksia, joihin ei vastattu. Alkoi tuntua turhalta hommalta, joten hän alkoi suoraan soittelemaan työnantajille, joilla oli ilmoituksia avoinna olevista työpaikoista. Heti eka tärppäs ja nyt on töissä. Työpaikalla puhutaan vain suomea ja kaiken on ymmärtänyt mitä tarvii...



Mutta sen opimme työnhausta että kannattaa rohkeasti soittaa eikä jäädä odottelemaan!

pelkästään riitä, että on ERITTÄIN hyvä suomen kielen taito, halu tehdä työtä, koulutusta jne, silloin kun on kyse maahanmuuttajasta, etenkin tummaihoisesta maahanmuuttajasta, jolla on vieläpä joku muu kuin suomalainen nimi.

Saa kyllä ihan tosissaan yhä uudelleen ja uudelleen soitella ja laittaa hakemuksia sekä olla hyvin sitkeä ja positiivisellä asenteella, että niitä töitä löytää. Vielä sitkeämpi ja parempi kuin suomalaisen.



Onneks lopulta ainakin mieheni kohdalla sitkeys on palkitty. :) Mutta ehkä näin ei ole aina kaikkien kohdalla....