Kanadaan vuodeksi
Hei!
Olemme muuttamassa ensi syksynä Kanadan Lontooseen vuodeksi mieheni töitten takia. Löytyisikö täältä ketään mammaa joka asuu Kanadassa tai on asunut aiemmin siellä. Kovasti mietityttää kaikki arjen asiat ym. miten elämä siellä alkaa sujua kahden lpienen apsen kanssa.
Voi kirjoitella ihan kaikkea mitä mieleentulee. Eniten tällä hetkellä mietityttää asumiseen, liikkumiseen ja terveyspalveluihin liittyvät jutut. Ja tietty se miten itse siellä saa seuraa ja tekemistä kotiäitinä.
Kommentit (8)
Me olemme muuttamassa Torontoon ensi syksynä kahden lapsen kanssa. Uusia tuttavuuksia otetaan mielellään vastaan:)
Ootkos Silifasu löytäny ketään Kanadassa asuvia äitejä kun ite en oo löytäny ketään vaikka oon nettiä selannu ties kuinka ja muutenki oon yrittäny kysellä tutuilta jne. Kiva olis jutella muuttoon liittyvistä jutuista.
Meidän perhe asuu Oulussa? Mistäs päin te ootte? Ja jos haluat juttuseuraa niin voit mailata kirsi.kiviniemi(at)mail.suomi.net.
Toronton Suomi-kirkolla kokoontuu äiti-lapsi kerho. Sieltä kautta saat suomikontakteja.
..ja Toronton valimaastossa asun viiden lapsen kanssa. Muutin tanne Torontosta. Terveydenhuollon piiriin (OHIP) uskoisin etta kuulutte mutta se tulee voimaan vasta kun on oleskellut maassa 3kk! Katso Kanadan Government-sivuilta tai kysy suurlahetystosta etta tiedat varmasti. Jos haluat katilon (syysmassukka...vauva tulossa?) niin ota yhteys London midwifery, keltaisilta sivuilta loytyy.. Katiloiden kanssa odotus on hyvin samanlaista kuin Suomessa paitsi etta heilla on aina ainakin 45min. aikaa Sinulle. Voit synnyttaa kotona tai sairaalassa.Katilon palvelut eivat maksa mitaan jos kuuluu OHIP:n piiriin. Jos kaytte Torontossa, sielta saa ruisleivat, savusiiat, Fazerit, juhlamokat ym:t tarvittavat Suomi-tuotteet.
Siella on myos Suomalainen Osuuspankki, minne on kiva menna joskus ihan vaan juomaan kuppi kahvia ja juttelemaan suomeksi.
Uskoisin etta Londonissa paikalliset bussit kulkevat laajalla alueella ja niita on helppo kayttaa, samoin kuin Torontossa. Julkiset kulkuneuvot eivat kuitenkaan ole aina niin lapsi-tai ratas-ystavallisia kuin Suomessa. Yleensa rattaat joutuu laittamaan kasaan mm. bussiin mentaessa, ja useilla metroasemilla Torontossa ei mahdu suomalaisilla rattailla rullaportaisiin, (eika niihin kylla saisi menna vaikka mahtuisi), eika aina ole invahissi toiminnassa. Eli kantoliina kannatta pakata mukaan jos on niin pienia lapsia.
London on viehattava kaupunki, ja ymparistossa on monta muuta viehattavaa pikkukaupunkia, joten varmaan tekemista loytyy. Leikkipuistoja on paljon ja ne ovat siisteja, muista ettei taalla voi pissattaa lapsia pusikossa jos hata yllattaa mutta yleisia vessoja on paljon ja ne ovat ilmaisia. Lapsia ei voi myoskaan jattaa ulos nukkumaan rattaisiin kun menee Tim Hortoniin tai Starbucksiin kahville.
Teilla varmaan tyonantaja hommaa asunnon mutta jos ei niin uskoisin etta London on samaa hintaluokkaa kuin kaupunki jossa asun . 4 makuuhuonetta, ruokailuhuone, tilava keittio, 2wc:ta ja kylppari, olohuone ja maantapaan basement, nelioita ehka n.170 (+ se basement) maksaa $1246/kk ja tahan myos autopaikka, lammitys ja vesi. Kesaisin kaytossa on myos uima-allas. Tama on hyvalla alueella. Torontossa samalla hinnalla saa torakkaisen 2 makuuhuoneen asunnon huonolta/vaaralliselta alueelta.
Syksylla tulee kymmenen vuotta tayteen tassa maassa, enka lahtisi ihan helpolla takaisin Suomeen....
Saako kysellä mikä sinut toi aikoinaan Kanadaan? Oletko työkomennuksella?
tulivat siirtolaisina Kanadaan 60-luvulla, synnyin taalla ja -75 muutettiin Suomeen. Niin kauan kuin muistan ajattelin joskus muuttavani takaisin. Kun oli omaa perhetta aloiteltu tuli tunne etta on pakko lahtea katsomaan parjaisiko sita omillaan kaukana kotoa. Ei sitten vanhana kaduta ettei tullut kokeiltua. Elama Suomessa oli niin helppoa, oli velaton rivarin patka , auto, vakituiset tyot ja aina tarvittaessa isovanhemmat riensivat auttamaan lastenhoidossa. Ja kaikki ne edut mita valtio jakaa....
Ex-mieheni oli siis ainoa siirtolainen, minulla ja lapsilla oli kaksoiskansalaisuus eli oli helppo tulla. Melkein kaikki mita omistettiin myytiin, tuotiin vain tarvittava maara vaatteita ja leluja lapsille...niin ja tietysti suomalaiset aterimet ja joitain tarkeita juttuja milla saatiin heti kodin tuntua mm. pikkutauluja. Rivarin patka myytiin ja laitettiin se raha taloon, joka sittemmin myytiin kun erottiin. Ensimmaisen Suomen-matkan aikana tiedettiin etta Kanadaan tullaan kotiin. Suomessa oltiin vain vierailemassa.
heissan!
Ma olen asunut Kanadassa nyt kolme vuotta ja olen kotiaitina kahden muksun kanssa. Tulimme tanne jaadaksemme. ElsaAlice jo aika tyhjentavasti kertoi menosta taalla :) Hyvin viihdytaan, mutta pinnallisuus ystavyyssuhteissa on edelleen vahan rankkaa. Suomikirkon kerho keskiviikkoisin on ihana kytky Suomeen ja suomen kieleen, kun meilla on muuten kotikieli englanti.
Tanne vaan!
syysmassukka:
***
Olen asunut aiemmin Kanadassa useita vuosia, en kuitenkaan lasten kanssa; jotain kuitenkin voinen kertoa.
Eli siis ainakin Ontariossa (oletan siis etta olette menossa London, Ontarioon) on ehka paras julkinen terveydenhoitojarjestelma johon olen tormannyt (vertailukohteina Belgia, Saksa, UK ja Suomi, tassa paremmuusjarjestyksessa... ); palvelut ovat korkeatasoisia eika niihin tarvinnut ainakaan kymmenisen vuotta sitten juuri jonottaa. En tosin kertomuksestasi tieda oletteko julkisen hoidon piirissa, mutta jok. tap. vaikka olisittekin yksityisesti vakuutettuja, terveydenhoitoasioista tuskin kannattaa kantaa huolta Kanadassa. Suomalaistyyppista neuvolajarjestelmaa siella ei tietaakseni ole, mutta lastenlaakareita loytyy varmasti (ja luulen etta keskinkertainenkin lastenlaakari hakkaa kevyesti keskimaaraisen " neuvolantadin" koulutuksellaan ja taidoillaan ;-)), kuten myos muita erikoislaakareita jos niita tarvitsette.
Liikkuminen on Kanadassa, niinkuin Pohjois-Amerikassa yleensakin, ihan isompien kaupunkien keskustoja lukuunottamatta, erittain yksityisautoiluvoittoista, eli ilman ajokorttia ja ajohaluja siella ei juuri parjaa.
Asuminen ja elaminen on halvahkoa, vaikka minusta ei valttamatta niin laadullisesti korkeatasoista kuin Euroopassa, esim. luomu- ja laaturuokia ei ole aina niin helppoa loytaa isoimpien kaupunkien ulkopuolella. Esim. keskivertokaupan leipa on yleensa aika kamalaa valkoista mossoa, tosin monissa kaupungeissa on " saksalaisia" leipomoja joista voi etsiskella eurooppalaistyyppista leipaa. Muutenkin eri etnisten ryhmien puodeista voi loytaa todella hyvia ruoka-aineita ihan minkamaalaiseen tahansa keittioon. Ravintolatarjonta on myos erinomainen, edullinen ja kansainvalinen. Pohjoisamerikkalaiset asuvat ainakin Suomeen verrattuna " isosti" eli kaikilla vahankaan kynnellekykenevilla on oma, suomalaisittain melkoisen iso talo.
Mielestani Kanadassa on helppo saada tuttavia ja kavereita, ihmiset ovat sosiaalisesti hyvin aktiiviisia ja harrastavat paljon vapaaehtoistoimintaa mm. kirkon piirissa. Tosin varsinaisia sydanystavia voi olla vaikeampi saada, ihmiset ovat sosiaalisia tavalla joka suomalaisesta voi aluksi tuntua pinnalliselta (mutta johon myos tottuu aika nopeasti). Lisaksi Kanada on maahanmuuttajamaa, joten esim. vierasta aksenttia tai kulttuuria harvemmin karsastetaan, joten jonkinlaista kontaktia saa varmasti kunhan vain osaa ainakin valttavasti englantia ja haluaa itse olla aktiivinen.