Kahden sektion jälkeen alatiesynnytys?

Minun käsitykseni on, että Suomessa kahden sektion jälkeen ei enää suositella alatiesynnytystä missään eli automaattisesti sektio. Varmasti joku korjaa, jos olen väärässä.

Sektioiden määrä taas on aina synnyttäjäkohtainen. Noin pääsääntöisesti 3 sektiota voi tehdä kaikille, mutta tämän jälkeen raskauslupa annetaan aina raskaus kerrallaan eli leikkaava lääkäri näkee sektiota tehdessään missä kunnossa kohtu ja leikkausarpi on ja onko todennäköistä, että kestää vielä raskauden. Ainakin 6 sektiota on tehty samalle naiselle, ehkä jollekkin enemmän?

Mutta rupesin hannaamaan ja nyt mulla kolmas sektio torstaina. Tai syynä oli että vanhojen arpien kohdalla rupes vihlomaan kun supistuksia tuli ja mulla on ahdas lantio joten ponnistaminen olis ollut kovaa työtä ja täälöin se repeämisen riski on suurin.



Mä siis ihan alku raskaudessa mietin jos vaikka sais synnyttää alateitse jos vauva nyt olis RT:ssä ja niin hän on. Edelliset pt:ssa ja en saannut synnytttää alateitse koska ahdas lantio. Otin ihan heti neuvolassa puheeksi alatie synnytyksen mahdollisuuden ja se ei tyrmätty. Vaan lääkäri teki lähetteen Naikkarille ja siellä olin synnytystapa arviossa n rv 36 ja näyttivät vihreää valoa alatie synnytkselle. Mutta viime aikoina kun tuli oikeen napakat supistukset alkoi vanhojen haavojen kohdalla vihloo julmestusti. Siks sittenkin halusin sektion. Ekan sektion jälkeen ei oo lisääntynyttä repeämisriskiä, mutta kahden jälkeen repeämis riski nousee 7kertaiseksi.



Tiedän kyllä pari mammaa jotka ovat synnyttäneet 2 sektion jälkeen alateitse. Toinen ihan suunnitellusti ja toinen synnytys alkoi kun oli rv 35 ja vauva pieni ja tuli vauhdilla. Molemmilla meni ihan hyvin.



-MM- ja baby 38+3

ja toivoisin saavani yrittää tätä kolmatta vauvaa alakautta. Olen käynyt asiasta äippäpolilla jo hyvissä ajoin keskustelemassa lääkärin kanssa ja alatiesynnytys ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Synnytystapa-arvio on tosiaan Rv 36+ ja silloin saan lopullisen päätöksen. Minulla ei ole ollut kipua entisten arpien alueella, ainakaan vielä, vaikka maha on joutunut kovasti venymään ja supistelujakin on ollut. Mielenkiinnolla siis odotamme tulevaa ratkaisua. Eli tapauskohtaisesti mielestäni nämä asiat päätetään, tuskin paikkakunnalla on asiaan vaikutusta.



Rouvar Rv 33+0

Mieluusti kuulisin, miten sinulla synnytys meni, sitten kun sen aika on!Laittaisitko sitten sähköpostia, kun teillä uusin tulokas maailmassa?

Kävin rv 13 ekalla neuvolalääkäri käynnillä ja hän kysyi olinko miettinyt synnytystapaa? Sanoin, että en ole juuri miettinyt kun eikös se ole sektio joka tapauksessa. Lääkäri sanoi, että enään nykyään ei ole niin sanottua, että kahden sektion jälkeen tehdään automaattisesti sektio. Katsotaan tapauskohtaisesti mikä synnytystapa käy kullekin. Menen viimeiselle lääkärikäynnille äitipolille synnytystapa-arvioon, siellä sitten katsotaan mihin päädytään.



Itse olen aiemmista sektioista toipunut hyvin, etenkin kuopuksen kohdalla kivunhoito onnistui hyvin ja koen, sen ansiosta toipuneeni niin hyvin ja nopeaa. Haavat eivät ole kummallakaan kerralla tulehtuneet, olen ymmärtänyt, että jos haava on tulehtunut pahasti on se voinut viakuttaa arpikohdan kestävyyteen/paksuuteen seuraavassa raskaudessa. Korjatkoon joku jos olen ymmärtänyt väärin.



Sektioni ovat johtuneet, esikon kohdalla raskausmyrkytyksestä ja kuopuksen synnytys ei käynnistynyt kahden päivän käynnistysyritysten jälkeen ja poika meni 15pv yli la:n joten leikattiin. Olenkin nyt miettinyt, että koska kohdunsuuni ei ole koskaan auennut 2cm enempää, koskaan en ole oikeita supistuksia tuntenut ja edellinen synnytys ei käynnistynyt oksitosiinitipalla, vaikka sitä maksimi määrät tiputettiin/vrk. Olikohan se cytotek se toinen käynnistyslääke, joka tablettina laitetaan kohdunsuulle. Sitä lääkäri ei uskaltanut laittaa koska edellinen synnytykseni oli sektio, se olisi voinut saada aikaan liiian voimakkaita supistuksia.



En siis ole kovinkaan toiveikas, että synnytys käynnistyisi itsestään. Käynnistykseen en taida olla valmis joten luulen, että sektio on minulle se oikea tapa synnyttää. Tietysti käyn juttelemassa lääkärin kanssa siellä äitipolilla, haluan kuulla hänen mielipiteensä. Mieleen tulee myös turvallisuus, mitä jos kohtu repeääkin, kun riski siihen on niin monin kertainen. Mitä jos synnytys pitkittyy ja kuitenkin päädytään sektioon? Mieheni olisi sektion kannalla, hänestä se tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta kohdallani kuin alatie. Saa nähdä mihin päädymme, olisi kiva kuulla jos joku on synnyttänyt alakautta 2 sektion jälkeen, hänen kokemuksensa.



Mammuutti 17+5

itse vasta kuumeilen kolmatta lasta, kahden sektion jälkeen. Jos vain pystyt ja haluat niin kirjoittele Sinkku kuinka sinulla käy synnytystavan kanssa.

Itse tosiaan yritin jo toista lasta synnyttää alateitse, mutta vauva olikin väärässä asennossa ja jouduin kiireelliseen sektioon (ensimmäinen oli perätilan vuoksi suunniteltu sektio). Minäkin siis kuitenkin vielä haaveilen alateitse synnyttämisestä ja olisi kiva kuulla jos joku siinä onnistuu. Toista kun menin synnyttämään moni lääkärikin sanoi, että sitten ei voi ponnistaa pitkään johtuen edellisestä sektiosta ja kuitenkin yritin hyvin tehokkaasti melkein kaksi tuntia ponnistella ennenkuin lääkäri tutki ja huomasi lapsen olevan väärässä asennossa. Käsitykset ovat siis näköjään hyvin vaihtelevia lääkäreiden välillä ja käytäntöjen välillä kätilöilläkin.



Terv. Pepsi05 ja lapset -03 ja -05.

kun esikoinen syntyi 02/2003 tasan rv 40 niin ensin meni lapsivedet kaksi pv ennen laskettua aikaa ja Kättärillä odottelin kaksi päivää että käynnistyísi, jouduttiin käynnistelemään, sitten eteni normaalisti kohdunsuu auki 10 cm mutta vauva ei laskeutunut riittävästi, että olisi voitu imukuppia käyttää. Sitten tulehdusarvoni alkoivat kohota ja vauvan sydänäänet alentua. Päädyttiin sectioon. Lääkäri epäili liian ahdasta lantiota, sillä vauva oli kiilautunut lantion loveen (ennen vanhaan olisimme takuulla molemmat kuolleet) eikä olisi mitenkään voinut syntyä normaalisti. Lisäksi napanuora oli tiukasti kaulan ympärillä...tuleva synnytys mietityttää, on mitään takeita etteikö tämäkin vauva kiillautuisi samaan lantion loveen? Millä viikoilla on sitten sitten leikattu jos suuniteltu sectio? Vaikuuttaako esikoisen synnytyksen käynnistyminen 39+5 asiaan eli kun itse oletan että jos suunniteltu sectio niin tekevät sen tasan vko 39 tai aiemmin? Onko näin? Nyt minulla rv 29+1

Kai lantiosi kuvattiin ensimmäisen synnytyksen /sektion jälkeen? Sen perusteella yleensä mietitään synnytystapa seuraavan kohdalla. Itselläni myös ensimmäisenä yli 2 vrk:n maratonsynnytys, ponnistusaika virallisesti 2tuntia, oikeasti paljon enemmänkin (kätilöt eivät ehtineet paikalle, hirveä hösseliyö synnärillä tuolloin)ja sektioonhan siinä lopulta mentiin kun vauvaa ei ruvennut kuulumaan ja sydänäänissä notkahteluja. Lantion ahtautta epäiltiin ja kuvat otettiinkin heti seur.päivänä ja ahtauttahan niissä oli. Tuomio oli että jos seuraava vauva hyvin pieni(max.3kg kun eka oli 3740) niin voi yrittää alakautta, muuten sektio. Seuraava saatiin raastettua alakautta (3140g) imukupin avulla sellaisin seurauksin, että jatkossa suunnitellut sektiot ilman muuta. Vaadi lantiortg, muutoin seuraavan kanssa voi käydä samoin, jos ei huonomminkin...

Minä kävin tänään äitipolilla (OYS:ssa) ja sektiopäätöshän sieltä tuli. Eivät suosittele alatiesynnytystä kahden sektion jälkeen, jos niitä ennen (tai niiden välissä) ei ole ollut yhtään alatiesynnytystä. Nuo, hienosti sanottuna, alasegmentin kudokset kun eivät ole koskaan venyneet siihen mittaan, mitä synnytyksessä tarvitaan, vaan ne on leikattu venymättöminä. Tästä johtuen arvet saattaisivat kiristää liikaa. Jos leikkaukset olis tehty sen jälkeen, kun kudokset olisivat ainakin kertaalleen venyneet (vähintään yksi täysiaikainen alatiesynnytys), vastaavaa ongelmaa ei olisi.



Eli siis meidän vauvan sektiopäiväksi sovittiin 28.3. Viikkoja mulla on silloin 39+2. Tuokin on sellainen juttu, joka ainakin täällä OYS:ssa on käytäntönä. Eli haluavat että on 39 viikkoa täynnä. Siihen ei vaikuttanut sekään, että mulla edellinen synnytys käynnistyi ennen sovittua sektiopäivää. Ovat sitä mieltä, että mieluummin annetaan kasvaa vauvan mahdollisimman pitkään mahassa ja jos synnytys käynnistyy, niin leikataan sitten kiireellisenä. Niitä tapauksia ei kuitenkaan ole kovin paljon. Toinen puoli asiassa on se, että mitä aiemmin vauva leikataan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä vauva tarvitsee teho- tai lastenosastohoitoa. Valitsevat täällä siis mieluummin sen, että joudutaan ehkä tekemään leikkaus kiireellisenä kuin sen, että vauva ehkä tarvitsisi jotain erikoishoitoa syntymän jälkeen.

Hei,



minutkin on kahdesti sektioitu OYS:issa ja kummallakin kerralla sektio on tehty suunnitellusti viikolla 38+. Minulle sanoivat, että tähdätään siihen 38:aan viikkoon ja sitten leikataan ettei ala syntymään spontaanisti. Hassua miten (tässäkin asiassa!) mielipiteet vaihtelevat jopa saman sairaalan sisällä.

Rouvar, onko vauva jo maailmassa? Miten meni?



Moominmamma, miten meni sectio? Sanottiinko kohtulihaksen kunnosta mitään?



Sembalo, minäkin utelisin miten teillä tulevaisuudessa? Korjaantuuko kohtulihas jotenkin itsestään vai joudutteko unohtamaan lapsenteon? Kuulostaa kyllä aika kauhealta ettei lihasta ollut lainkaan, eikö sitä huomattu ultrassa? Luulisi tapauksessasi että kohdunpoisto olisi tarperen jos kerran lihasta ei ole enää jäljellä?



Anteeksi töksähtävä viesti, imetän...

vielä täällä ähistään eli ei ole vielä pikkuinen syntynyt. Saa nähdä kauanko vielä menee...



Rouvar Rv 40+3

Ajattelin nyt vastata, kun teitä kiinnostaa jatkot tämän mun asian tiimoilta.

Meille ei siis enää tule lapsia. Kohtu oli niin huonokuntoinen,ettei sillä kertakaikkiaan voi sisällään lasta kantaa...Lääketieteellisiin syihin perustuen tehtiin st. Ja se ei ollut helppo juttu. Kymmenkunta eri lääkäriä kävi selvittämässä mikä tilanne ja, että se on pakko tehdä. Kohdunpoistoa ei tehty, kun se on isompi operaatio. Nämä leikkaukset eivät todellakaan ole leikin asioita, sellaiset joilla ei ole kokemusta ovat hyviä sanomaan...Ja jokainen nainen on yksilö, toisilla voidaan leikata useampiakin, toisilla vain muutama. Jokatapauksessa olen onnellinen, että kaikki on nyt hyvin ja meillä on 4 lasta!!!

ronjoo:

Hei,

minutkin on kahdesti sektioitu OYS:issa ja kummallakin kerralla sektio on tehty suunnitellusti viikolla 38+. Minulle sanoivat, että tähdätään siihen 38:aan viikkoon ja sitten leikataan ettei ala syntymään spontaanisti. Hassua miten (tässäkin asiassa!) mielipiteet vaihtelevat jopa saman sairaalan sisällä.

Onpas tosiaankin mielenkiintoista ;). Mullehan on sovittu nyt kaikki kolme sektiota viikolle 39+2. Ja siis OYS:ssa. Ja viimeksi eilen lääkäri sanoi, että eivät edes aikaista sektiopäivää vaikka edellinen synnytys olis käynnistynyt ennen sovittua sektiota (niin kuin mulle kävi edellisellä kerralla).

kaikki kerrat menneet ihan ok. toipunut nopeasti. vieläkin kohtu ihan ok kunnossa. että on meitä ihmisiä erilaisia. kyllähän se aina enemmän on pelottanut mutta eikö se pelko lisäänny niilläkin jotka normaalisti synnyttää ku on useampi synnytys takana!

Sektio meni hyvin ja toivuin nopeasti, niinkuin edellisillä kerroilla.

Meille siis syntyi tyttö 18.1 rv 38+6 , pikkuinenhan tuo oli, mutta pippurinen :) (2400g/46cm)



Leikkaava gyne sanoi, että ei nää minkänlaista estettä raskautua vielä, kunhan odotan reilun 1v eenen kuin olen seuraavan kerran raskaana.



-MM- ja Saga 7vko

Löytyipäs juuri sopiva keskusteluketju. Tätä samaa ongelmaa olen pohtinut itsekin. Mulla on takana kaksi suunniteltua sektiota (06/01 ja 01/04), molemmat perätilan takia.



Nyt olen raskaana, viikkoja jo 35+, ja vauva onkin raivotarjonnassa. Mulle on sanottu sekä neuvolassa että ultrassa, että synnytystapa mietitään tapauskohtaisesti. Nyt on lähete äitipolille vetämässä ja toivon mukaan pääsen sinne pian. En ole kummassakaan aiemmassa raskaudessa valmistautunut alatiesynnytykseen, koska sektiot ovat olleet selviä jo hyvissä ajoin. Nyt olis kiva tietää, mitä tuleman pitää. Tai siis ainakin se, saanko yrittäää alakautta. Vois pikku hiljaa alkaa perehtyä, mitä alatiesynnytksessä tapahtuu ;).



Haluaisin mahdollisimman luomun synnytyksen, siis jos saan yrittää alakautta. Se vain pelottaa, että jos noiden edellisten sektioiden takia joutuu johonkin erityiskontrolliin. Ja toinen juttu on se, että haluan synnytyksen yhteydessä sterilisaation. Sektion yhteydessä se olis helppo homma. Paperitkin on jo valmiiksi tehty. Huoh, monta asiaa on siis mielen päällä. Toivottavasti homma ratkeaa pian.



Joku kysyi suunnitellun sektion ajankohdasta. Mulle sanottiin ekan kohdalla, että 39 viikkoa pitää olla täynnä. Sektio sovittiin viikolle 39+2. Toisella kerralla sovittiin samalla tavalla, mutta synnytys käynnistyikin itsestään viikolla 38+6. Sektio tehtiin silloin kiireellisenä, koska sektiosta oli sovittu jo aiemmin. Uskoisin, että jos nyt on edessä sektio, se sovitaan jonnekin viikolle 38+. Tai niin ainakin itse haluaisin. Ettei käy samalla tavalla kuin tuota kakkosta odottaessa.



Niin, ja nämä mun kokemukset ovat OYS:sta.

Kätilöopiston lääkäri sanoi mulle kahden sektion (-00 ja -06) että kun seuraavan kerran tapaamme näissä merkeissä on sektio automaattisesti edessä.



Lääkäri perusteli; kohdun seinämä heikkenee sektiossa niin paljon että 3 ja enemmät raskaudet ja synnytys alateitse voi " hajottaa" kohdun ja näin äiti sekä lapsi on vaarassa eli sektio tehdään turvallisuus syistä.

ensimmäinen synnytys meni normaalisti alakautta. Vauva painoi 3,300.

Toinen synnytys käynnistettiin viikolla 41+6. Cytotekia sain suun kautta 1/4 ja toisen 1/4 neljän tunnin kuluttua. Avautumisvaihe kesti n. kuusi tuntia. Sillon olin 9cm auki. Sitten tapahtukin jotain ja vauvan sydän äänet romahti ja kiireellä hätäsectioon. Sillon tehtiin pysty viilto. Vuosi oli 04. Lokakuussa 06 toinen käynnistys cytotekilla viikolla 39.Kaks kertaa sain sillonkin 1/4 tablettia kello 12 ja 16. Synnytys lähti käyntiin kahdeksan aikaan illalla. Supistukset heti voimakkaita ja säännöllisiä.

Yhdentoistä jälkeen oli paikat auki, mutta ei lainkaan ponnistamisen tarvetta. Vauva oli liian ylhäällä ja painoks oli arvioitu 4287. Ja sydänäänissä oli sillonkin jotain. Eli taas leikkaussaliin. Sain olla hereillä tässä toisessa sectiossa, kun ei ollut minuuteista kiinni vauvan elämä.

Lääkäri joka leikas kävi osastolla katsomassa muutama päivä leikkauksen jälkeen. Kysyin mahdollisista seuraavista raskauksista. Hän sano että niille ei mitään estettä, mutta kahden section jälkeen seuraavat on aina sectioita. Näin siis ainakin Satakunnan keskussairaalassa.

Uusimman näkemyksen mukaan alatiesynnytys ei todellakaan ole poissuljettu vaihtoehto kahden sektion jälkeen, vaan synnytystapa harkitaan tapauskohtaisesti. Tällaiseen tulokseen on tultu tuoreessa tutkimuksessa, joka oli lääkärilehdessä pari-kolme kuukautta sitten.