Helistely loppui sittenkin....

Olen TODELLA pahoillani puolestasi!!!Olen itse käynyt vaikean keskenmenon läpi ja tiedän,että se on yksi kauheimmista asioista,jonka nainen saa läpikäytäväkseen,en voi ymmärtää,kuka siitä hyötyy...En voi muuta toivottaa,kun hirveästi voimia ja katse eteenpäin ja usko tulevaan,vaikka se ei nyt helpolta tunnukkaan,niin joskus se palkinto odottaa sinuakin!Mullakin meni vuosi,ennenkuin saatiin uusi alulle ja se vuosi oli yhtä piinaa ja saati sitten alkuraskaus ja ei tää helpota tää pelko koskaan,mutta sen kanssa oppii elämään ja täytyy vaan ajatella,että itse ei voi asialle mitään,sä itse annat parhaat mahdolliset lähtökohdat vauvalle ja me ei voida sille sitten mitään,jos joku meistä riippumaton kauhea asia tapahtuu...päivä kerrallaan eteenpäin,äläkä vaadi itseltäsi liikoja,anna surun tulla,että pystyt käymään asian läpi ja sitten se alkaa helpottaa!!Todella kovasti voimia sinulle ja onnea uuteen yritykseen,sitten kun on sen aika!Halauksia!!!

Pahoitteluni suru-uutisten takia. Toivon ja rukoilen, että onni kohtaa teidän perhettä tulevaisuudessa. Voimia ja jaksamista sinulle.



Joulurauhaa, vaikka mieli onkin synkkä.



~Henniina