Vauvan kääntämisestä

Itselläni tehtiin ulkokäännös rv 36+4 ja jännitin myösa kovasti toimenpidettä, koska olin kuullut siitä kaikenlaista. Muutenkin ensisynnyttäjälle kaikki on uutta ja ihmeellistä.



Kättärille menin aamulla klo 8 ja aivan normaalisti sain syödä aamupalan kotona (jotkut joutuneet olemaan syömättä 12 tuntia ennen toimenpidettä). Ensin olin 45 minuuttia käyrillä. Sitten ultralla varmistettiin perätila, tsekattiin lapsiveden määrä, istukan paikka ja, ettei napanuora ole kiertynyt mitenkään vauvan ympärille. Kaikki riskit siis suljettiin pois.



Sitten käännettiin. Täytyy sanoa, että aivan turhaan olin menettänyt yöuneni. Toimenpide ei ollut kivulias, vaikka ei mukavakaan. Heti ekalla koittamalla vauva saatiin kääntymään, mutta kääntyi heti takaisin perätilaan. Sitten kokeiltiin kääntää vielä kaksi kertaa, mutta vauva ei enää suostunut yhteistyöhön. Lääkäri kehui itsepäiseksi kaveriksi ;)



Kääntöyrityksen jälkeen olin käyrillä tunnin. Sitten kävin välillä röntgenissä (tarkastettiin, että mahtuuko vauva syntymään perätilassa) ja kahvilla. Kahden tunnin kuluttua menin käyrille vielä tunniksi.



Kaikki meni hienosti. Mahaan ei tullut mustelmia, eikä se edes kipeytynyt kuin vähän alamahasta pariksi päiväksi. Harmiksemme vauva ei tosiaan pysynyt raivotarjonnassa, mutta onneksi lantioni on niin tilava, ettei sektiota tarvita jos nyt lähtee ajallaan luonnollisesti syntymään.



Itse suosittelen käännöstä, vaikkei se meillä toivottua tulosta tuottanutkaan. Keskustelin lääkärin kanssa toimenpiteeseen liittyvistä riskeistä, suosittelen sitä myös sinulle. Ihmisten mielipiteet ovat kuitenkin aina omakohtaisia. Ammattilaisilta saat objektiivista faktaa. Ainakin minun oloani helpotti keskustelu kokeneen lääkärin kanssa. Missään nimessä en olisi suostunut käännökseen, mikäli siinä olisi ollut riskejä vauvalle. kohdallani riskejä ei ollut ja siksi suostuin.



Tsemppiä sinulle, mihin päätökseen sitten tuletkin!



Noema ja Onni 38+4