*^* KULTAINEN 60-luku; viikolle 28 *^*
Kommentit (50)
Reissut on heitetty ja sukulaiset tavattu. Laivalla oli tosi kivaa, lapset viihtyivät hyvin ja oli sopivasti porukkaa, ruuhkat osuvat vissiin Heinäkuun loppupuolelle, silloin taitaa olla aika täyttä.
Mutta nyt omaan napaan kun on kerrankin kerrottavaa. Tuntuu ihan epätodelliselta vieläkin, mutta kaksi viivaa saimme testiin loman aikana. Siis siskot tiedätte mitä se meinaa ;)
Nyt vaan yritän varovasti päivä kerrallaan edetä, tuulettelen vasta myöhemmin jos uskallan. Alkuraskauden ultran tilaan heti tänään tuohon parin viikon päähän ja katsotaan nyt sitten löytyykö sieltä kohdusta mitään. Mutta onhan tämä jo hyvä alku ja kyllä vähän hymyilyttää väkisinkin.
Kummallista että plussattiin juuri tässä kierrossa jossa heitin kirveen kaivoon jo oviksen aikoihin kun olin varma ettei onnistuttu ajoituksessa... Ihmeitä taitaa sittenkin tapahtua!
-minea-
Voiko aamu paremmin alkaa, kuin lukemalla plussauutisia!! Onnea Minea!! Aivan ihanaa!
Olen käynyt täällä kyllä kurkkimassa viikonlopun aikana, mutta en saanut aikaseksi kirjoitella mitään. Eipä tässä sen ihmeempiä ole tapahtunutkaan:-) Ikkunasta kateltu, kun sataa sataa vaan..
Typykän kanssa menee ihan kivasti. Jotakin vatsavaivaa on iltaisin, mutta eihän sitä voinut olettaakaan, että ilman mitään ähinöitä selvittäisiin. Onneksi kuitenkin saan nukuttua kolmen tunnin ja joskus jopa pitempiäkin pätkiä.
Miehen kanssa tuli pientä känääkin viikonloppuna. Olin aika väsynyt ja hermostuin sisustusasioista. Olen äärimmäisen hidas päättämään, mihin mikäkin kaluste asettuu ja tykkään miettiä ja siirrellä niitä paikasta toiseen. Miehellä taas pitäis olla just heti valmista ja hän on vähän väliä nakkaamassa roskiin/varastoon jotain mulle tärkeetä. Siitähän itkut saatiin aikaan. Meillä on vähän pulmaa siitä, että maku on aika erilainen. Turkkilainen sisustustyyli on aivan liian krumeluuri mun makuun (pitsiverhot, yöööök). Tykkään vanhoista kalusteista (ei mitään rokokoota, vaan sellaista talonpoikaisjuttua) ja mies ei voi sitä käsittää.
Jos olis ylimääräistä rahaa, niin pyytäisin jonkun sisustusammattilaisen tota olkkaria kattomaan. Se on 60-luvun tyyliin rakennettu eli aivan helkkarin iso, yksi seinä lähes ikkunaa yms. Muut huoneet ovat sitten vähän liian pieniä..Mutta kaiken kaikkiaan: jos ei riitaa muusta saada aikaan, niin sisustuksesta!
Meidän esittelytkin ovat tippuneet jonnekin viikkojen taakse. Plääh, kun laiskottaa etsiä..
Hyvää tätä viikkoa kaikille ja lisää niitä plussia, kitoos!
Minea: Onnea Onnea Onnea!! Olipa ihania uutisia!! Olen todella iloinen puolestasi. Ja kun itsellä auto levisi aamulla, niin jotain näin positiivistä tähän aamuun kaipasinkin!
Onnittelurutistus vielä sinne!
wemppa
Hurjasti onnea plussasta! Kultainen maalisvauva siis tulossa! Nyt Ani vielä samaan junaan kyytiin! Toivotaan kovasti lisää plussauutisia, mitkäs sen parempia.
Pinkerton, muistan kyllä vauva-ajalta tuon tasapainottelun oman ajan eli valvomisen ja nukkumisen kanssa. Yleensä valitsin aina valvomisen, sillä tuntui, että pää räjähtää, jos ei saa edes sitä paria tuntia olla itsekseen hereillä.
Kävin viikonloppuna lukemassa loppuviikon kirjoituksia, mutta en jaksanut itse kirjoittaa. Omaan napaan ei kuulu mitään, eikä tunnu mitään (=liikkeet nolla). =( Meinaa masis iskeä, että tuskin siellä on enää edes mitään elämää, kun ei tunnu niin sitten miltään eikä yhtään liikettä. PLÄÄH. Miten sitä jaksaa rakenneultraan vielä kolme viikkoa. Millä sitä saisi itsensä tästä masennuksen suosta ylös... paska minä. Tuntuu niin väärältä tuntea näin, kun kesä on kauneimmillaan ja periaatteessa kaikki niin hyvin kuin olla voi, jos vain jaksaisi uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. En voi olla ajattelematta myös sitä, että koska tämä raskaus sai alkunsa per heti kun annettiin mahdollisuus, niin onko se mun rangaistus sitten siitä, että nyt käykin jotain huonosti.
Anteeksi äskeinen vuodatus. =((
Anilta tosiaan odottelen seuraavaa plussauutista. Peukutus on kova.
Valdevina - huhuu, joko olet jakaantunut?
Senniina, meillä myös samantyylinen olkkari, jos keksit hyviä sisustusvinkkejä, niin please kerro mullekin!
Pietu - juu, rauhallinen kaveri taitaa mulla olla vatsassa. ja tiedetään jo, että poika on tulossa. =) Istukkakokeen oheistuloksena saatiin tieto, kun haluttiin. No, jos yhtään on isoveljeensä tullut, niin jos ja kun liikkeet alkavat tuntua, niin potkuja tulee ja paljon, sillä isoveljensä oli vatsassa varsinainen villimies. ja on sitä yhä 5-vuotiaana.
Ullrike - toivottavasti vesirokko on jo helpottanut eikä kutina ole ollut aivan hirveää. Meillä kävi aikoinaan aivan samalla lailla, oltiin yhden kaverin lapsen 2-vuotissynttäreillä muutamaa päivää ennen kuin pojalle tuli vesirokko. Kumma kyllä, kukaan ei saanut tartuntaa, vaikka pitäisi olla juuri silloin tartuttavimmillaan. Miten teillä kävi? Etkös sinäkin piinaile tällä viikolla? Jos dementialtani muistan oikein.... Piinispunkku vaan kehiin niin saadaan taas yksi plussa lisää!
Wemppa - joko olet tuntenut liikkeitä? kysyy nimimerkki " samassa jamassa ollaan"
Nyt pyykin pesuun, ollaan lähdössä parin päivän päästä mökille viikoksi, joten sitä ennen pitäisi saada kotihommia tehtyä.
Minea - vielä kerran superonnittelut sinulle!
Peltis 16+3
Viikonloppuna muutaman kerran luulin tuntevani jotain pientä hiplausta/kuplintaa, mutta en voi olla varma oliko se vauvan liikettä.
Älä huoli, et sinä mitään rangaistusta saa siitä hyvästä, että raskaus alkoi heti!! Mutta tiedän nuo ajatukset ja tuntemukset... kaikennäköisiä on ollut itselläkin.
w
Huippuhyviä uutisia näin maanantain kunniaksi , oikein paljon enkeleitä vierellesi kulkemaan ja vaavaa suojelemaan !!
omaa (.) sen verran että väsyttää niin sikana ja ihan koko ajan, nukun yössä 10-12-h ja päikkäreitä mahdollisuuksien mukaan 2-3 h.
Mietin jo että varmaan on hempat alhaalla, tosin ei ole kertaakaan mitattu neuvolassa kun ei ole tarvetta kun lähto oli 153 mutta nyt saa tätykkä mittailla ens viikolla kun tiistaina sinne menen..
Yritän skarpata tänä iltana ja saada kotihommia tehtyä kun tuo minun isoinkin lapseni (mies) on iltavuoroviikolla ja mulla itsellänikin olis kaks iltavuoroa huomenna ja keskiviikkona tiedossa..
Yritän tulla myöhemmin kommentoimaan paremmalla aikaa teidän kertomuksianne nyt on pakko mennä syömään kaalilaatikkoa ja puolukkahilloa kera ruisleivän ja piimän nam...
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille !!
Isotikru kera tikrunpennun rv 21+4
Ihanaa, onnea Minea!
Täällä on opeteltu arkea vauvan kanssa, poika on kova syömään ja viihtyy tissillä, joten oma aika on vähissä mutta enpä ole ehtinyt vielä kaipaamaankaan. Poika syö ja nukkuu noin kahden tunnin välein, muutama pidempi unipätkä ollut. Joten tällä kertaa harvinainen hetki että kaksi kättä vapaana :) Mutta EI HAITTAA! Vähitellen kun rutiinit alkaa olla selvillä niin on sitten alettu muutakin elämää viettämään. Mies on ollut kotona ja hoitanut ihanasti ruuanlaitot ja kaupassakäynnit ja pääosan siivouksestakin. Itse kun ollut vielä toipilaana sektiosta.
Minullahan tosiaan sektiohaava tulehtui, joku bakteeri siinä siinä kai oli ja tulehdusarvot kohosi tappiin, minkä vuoksi jouduttiin olemaan kauan sairaalassa. Itse sektiokin oli hieman hankalampi, vauvan ulosotto kesti hieman hankalan asennon vuoksi, menetin paljon verta ja hcbkin oli vielä 4 päivää sektiosta 88. Olin leikkauksen jälkeen heräämössä 5 tuntia, joten vauvan näin heti synnytyksen jälkeen ja sitten seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna. Kohtu tihkutti verta joten pari päivää sektiosta minulla oli putki ulos kohdusta veren poistumiseksi. Eli olin käytännössä vuodepotilas pari ensimmäistä päivää. Ja sitten tosiaan tuli se tulehdus eli olin aika heikossa hapessa siellä sairaalassa, siellä kun ei saanut oikein levättyä eikä nukuttua kuin pienia tunnin parin pätkiä. Ihanaa oli viimein päästä kotiin lepäämään ja opettelemaan arkea.
Eli kyllä tämä vauva on tehty melko lailla hankalimman kautta, mutta kyllä palkinto on sen arvoinen. Sitä vain katselee ja ihmettelee poikaa miten mielettömän onnellisia me ollemme kun olemme tuon pienen ihmeen saaneet!
Tuli nyt omaa napaa, mutta tässä pikaisesti nyt vain elonmerkkejä täältä päin.
OIkein aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!
Vielä tosin olen itse niin epäuskoinen koko asiasta, saas nähdä milloin sen oikeasti tajuaa että näin iloisesti on käynyt;)
Välillä on tosi vahva tunne siitä että kaikki menee hyvin ja hymy on korvissa, seuraavassa sekunnissa saattaa tulla epäusko kun rintoja ei aristakaan yhtään tai jotain.
Voiko nuo oireet vaihdella päivittäin? Voi kun tulisi selkeitä r-oireita, ottaisin ne vastaan ilomielin. Nyt kyllä kovasti syötättää, vessattaa, olen suoranaista ilmansaastetta lähipiirille kun koko ajan rupsuttelen (kuuluuko asiaan?).
No, pakko kai tässä on rauhoittua.
Ja Anin ja Ullriken ottaisin niin mielelläni tähän samaan kyytiin, hops eikun mukaan.
Oli ihanaa kuulla sinusta Sonjaemma. Onpas sattunut kaikenmoista sektiossa, onneksi tosiaan olet nyt viimein suloisen vauvasi kanssa kotona ja toipuminen oikeasti voi alkaa.
Voi, teitä on jo monta jotka olette suloisen nyyttinne kanssa kotona! Vielä on Minealla pitkä matka siihen...
Peltimetsurin vuodatus tuntui niiiiin tutulta! Samat fiilikset on tässä aika ajoin itselläänkin, että jos joku menee ilman ongelmia niin jossain kohtalo sitten rankaisee takasin. Minäkin neljättä lasta toivon hartaasti, niin enhän ole oikeasti niin montaa edes ansainnut ja niin edelleen.
Ja nyt sitten pelkään ääneen sanoa että olen raskaana, kun ' puf' vaan se katoaa ja herään tästä unesta.
Ikäänkuin ei saisi olla yhtään masis kun kaikki on hienosti ja niin poispäin. Lohduttautukaamme sillä että normaalia on!
Senniina, en ole itse ajatellutkaan että voisi sisustuksellisia erimielisyyksiä tulla eri kansalaisten liitoissa eli pöhkö minä! Ilman muutahan se tuo tullessaan juuri kuvaamasi kaltaisia näkemyseroja. Mietin tässä vaan että jestas teidän huushollia jos molemmat saatte pitää oman päänne;) Siinä sitä on sekamelskaa kerrakseen.
Tsemppiä vaan kädenvääntöön;)
Isotikrulla taitaa todella olla hempat alhaalla kun noin nukuttaa. Tai sitten se on vain suurentunutta unentarvetta;) Jee, että täällä tulee tosi fiksuja kommentteja, taidan lähteä katsomaan jotain yöpalaa itselle ja jatkaa filosofointia vaikka omasta oireilusta tai niiden puuttumisesta.
Kaikille hyviä öitä!
-minea-
Eilen kun oikein yritin rauhoitella Peltistä, niin tänään on itsellä ihan samanlainen paniikki. Nyt ei ole taas tuntunut minkäänlaista hiplausta tuolla mahassa ja pelottaa niin vietävästi...
Millä ihmeellä saisin mieleni rauhoitettua. Tekisi mieli soittaa neuvolaan, että pääsisikö jo tällä viikolla käymään!
Sonjaemma: Oli kiva kuulla sinusta. Auroínkoisia päiviä sinullekin!!
Minea: kyllä ne oireet vaihteli päivittäin. Jonain yönä ei voinut nukkua mahalleen, kun rintoihin sattui ja toisena hetkenä koko kivun tunnetta ei ollutkaan. Luota siihen, että kaikki menee hyvin. (Olen hyvä neuvomaan, mutta itse epäilen koko ajan)
Isotikrulle: Voi miten kuulostat väsyltä. Itse vetelen 5 -6 h yöunia, ja päikkärit jää töissä ottamatta, joten väsyttää siksi. Mutta sinä ainakin nukut tarpeeksi. On tosiaan varmaan hemppa alhaalla.
Anille ja Ullrikelle toivon minäkin samaa tulosta kun Minea sai!!
wemppa rv16 tasan.
Täälläkin kaikki hyvin, mutta kiirettä pukkaa, joten nytkään en kerkeä enempiä kirjoittamaan, mutta pakko oli tulla tuulettamaan MINEALLE ja toivottamaan ONNEA alkaneeseen raskauteen. Näinhän siinä käy, kun vähiten odottaa niin silloin se onnistaa :-)) Masukille paljon tarrasukkia ja vauvaliimaa, ja OIKEIN hyvää n. 40-viikon yhteistä matkaa. Suojelusenkeleitä matkallenne !!!!
Tiinuliinu kasvaa ja viikonloppuna maisteltiin jo mangoa, mutta päätettiinkin vielä odottaa sinne 4kk saakka, koska tytölle tuli jotakin näppyä naamaan mangon maistelun jälkeen ja nyt pidetään taukoa ja otetaan uusiksi pian. Mutta taidan aloitella seuraavalla kerralla peruna/porkkanalla.
Huomenna palaan uudestaan linjoille nyt velvollisuudet kutsuvat, eli en edes kerinnyt lukea kuin Minean plussauksesta, joten huomenna kommentoin enemmän. Nyt hyvää tiistaita kaikille t. emmi ja tiinu
Me lähdetään perjantaina Italiaan viikoksi :)
Toivottelen sulle jo nyt hyvää matkaa... Italia, kuulostaa aivan ihanalta!!
w
Minea, kyllä ne oireet voi vaihdella päivittäin. Minä täällä viime syksynä itkeskelin totaalioireettomuutta, kun kuvittelin sen tarkoittavan asioitten olevan huonosti. Täytyy muistaa, että oireitten määrällä ei ole mitään tekemistä raskauden sujumisen kanssa. Kuitenkin se vaan on niin, että helpompi uskoa asia todeksi, kun kuvottaa tai nipistelee jostain kohtaa roppaa:-) Tiedän tunteen..
Sonjaemman kuulumisia oli myös mukava lukea ja hienoa, että olette toipumaan päin. Se on kyllä totta, että kaikki vaivat tuntuvat mitättömiltä noitten pienten ihmistenalkujen rinnalla!
Isotikru, mua kans väsytti jossain vaiheessa raskautta aivan älyttömästi. Hemppa ei kuitenkaan laskenut alle 130 missään vaiheessa tai oisko 127 ollut huonoimmillaan. Tiiä sitten, mistä se johtui. Varmaan enimmäkseen siitä, että en saanut nukkua just sillon, kun olis nukuttanut.
Samoin kuin Minean oireettomuus, niin Wempan ja Peltimetsurin liikkeettömyyshuoli tuo oman raskauden huolet mieleen. Oliko teillä tietoa istukan sijainnista? Mullahan se oli edessä ja sain sen varmuudella tietää vasta vähän ennen synnytystä. Uskon sen osittain vaikuttaneen myöhäiseen liikkeitten tunnistamiseen. Ekat pikku hipaisut oli rv17 ja varmuudella rv19.
Emmi ja Tiinu ovat päässeet jo kiinteitten kimppuun. Perunalla/porkkanalla mua aikoinaan neuvottiin aloittamaan ja pikku teelusikallinen sitä tissimaidolla höystettynä alkoi sitten mennä. Hedelmä aloitettiin joskus myöhemmin, mutta en enää muista milloin. Onneksi ei ollut mitään allegioita pojalla ja toiv. säästyttäis nytkin. Miehen esikoisella oli kaikki mahdolliset allergiat ja toivon, ettei ne geenit olis periytyneet...Saa nähdä, kuinka kauan maltan täysimettää Meralia. Olen miettinyt sitä, että reissuun pitäs lähteä syksyllä ja olis helpompaa, jos ei tartteis muuta ruokaa miettiä kuin tissimaitoa. Vai mitä olette mieltä? Joskus oli puhetta, mutta en muista minkä ikäisinä teidän joittenkin vauvat ovat matkustaneet? Onneksi tuolla moku-puolella oli ihan hyvä pino ohjeita Turkkiin matkustamisesta.
Ankkikselle hyvää matkaa Italiaan. Kuulostaa ihanalta!!Säätkin taitaa olla siellä kohdillaan..
Sisustuksesta vielä, että minä olen siinä taistossa kyllä voimakkaampi..Mies pystyy kuitenkin mun suunnittelemissa jutuissa elämään, kun mun elämä pitsiverhojen (sori, jos joku tykkää..), itämaisten mattojen (niitä on kyllä nättejäkin) ja kaikenmaailman kullitusten keskellä olis mahdotonta;-)
Tänään oli paino jo alle 80, jee! Vielä olis matkaa lähtötilanteeseen, mutta ei haittais jos pääsis vähän allekin..
Kiitti Wemppa rauhoittelusta, sitä kyllä tässä tarvitaan.
Ja omaan huoleesi voin sanoa että noilla rv:lla ei varmaan ihan joka päivä hipaisuja vielä tunne. Kyllä ne siitä vahvistuu. Jos tuntuu ettet jaksa odottaa, käy tarkistuttamassa tilanne jos mahdollista. Jo oman hyvinvointisi vuoksi. ' rutistus'
Ankkis lähdössä Italiaan! Oikein mahtavaa reissua sulle, ehkä siellä säätkin vähän paremmin hellii kun täällä kotosuomessa ' manaa huonoja maalaussäitä' ...
Kiitos Emmi kun kerkesit kiireiltäsi moikkaamaan. Nämä teidän onnittelut saa ihan tipan silmäkulmaan, kun tuntuvat niin ihanilta. snif.
Senniinakin linjoilla samoihin aikoihin, vilkutus sinnekin ja kiitos kun vahvistat uskoa tähän raskauteen:)
Sain tänään viimein ultra-ajan, tosin en omalle gynelle vaan jollekin toiselle (kesälomat sotkee). H-hetki on 25.7. eli pari viikkoa on oltava vielä tosi hissukseen ja sitten nähdään onko masussa joku asukki ihan oikeasti. Menisipä aika nopeaan.
Nyt lähden kyläilyreissulle välillä
-minea-
Senniina: Mulla ei ole tietoa istukan sijainnista. Tai siis ultrassa sanoi jotain, mutten muista mitä. Minä kyllä muistan niin hyvin kun hermoilit liikkeiden kanssa ja siten minä aina lohduttelenkin itseäni ajattelemalla " Oli Senniinallakin kaikki hyvin" .
Minea: Kiitos samoin - rauhoitellaan täällä toisiamma puolin ja toisin. Äkkiä se pari viikkoa menee..
Yritin muuten soittaa mielenrauhani vuoksi neuvolaan, mutta vastaajassa oli viesti, että ei olla paikalla. Pitää soittaa huomenna.
wemppa
Oltiinpas pudottu jo toiselle sivulle. Moni varmaan reissussa tai nauttimassa auringonpaisteessa ulkona kun viimeinkin näyttäisi lämpenevän.
Omassa navassa ei niin aurinkoista. Aamulla pyyhittäessä punaista.
Hymy on nyt kyllä aika väkinäistä vaikka mulla onkin jokaisessa raskaudessa ollut tämä sama. Edellisen kanssa olin jopa sairaslomalla välillä kun vuoteli. Mutta mutta, myös jokainen keskenmennyt on tottakai alkanut näin.
Mulla on kohdussa ollut myoomia jotka ovat aina raskauden aletessa vuodelleet ' tieltä' pois kuten lääkärini sanoi. No, nyt sydän sykkyrällä odottelen josko se olisi vain tuota tai sitten jos niagara putoaa, niin sitten peli on menetetty. Tänään on siis kuudes viikko aluillaan, saas nyt sitten nähdä päästäänkö laskemaan seuraavia tällä kertaa.
Voi itku.
-minea-
Hiljaista tosiaan on ollut!
Voi Minea, toivotaan että kyseessä olis tosiaan myooma tms. Kaikki peukut ja varpaat pystyssä täällä, että kaikki olis hyvin.
Eipä erityisempää tämän auringon alla, paitsi että se näyttäis paistavan.
Vai tarttuuko epäsosiaalisuuteni muihin aloittaessani pinon ;)
Mansikoita tars hakea.... Unirumba onnistui eilen kivasti, äiti pöljä vaan valvoi ja katsoi päättömän elokuvan ' Bark' (vaimoni on koira tms. suomeksi). Olisin mennyt ennen kymppiä sänkyyn, kympiltä uneen ja aamu raikas, aikainen :) Sain minä nytkin nukuttua ihan kivasti, mutta kamalaa tasapainoilua oman ajan (valvomisen) ja nukkumisen välillä.
Hei, hui, ristiäiset on ensi viikolla. Se on siis ihan kohta ja mitään en ole suunnitellut. No, pikasiivo ja komuutista kaivelen mekon ja kynttilän. Anoppi tuo varmaan maljan ja liinan. Äitee (minun) tuo hermoilun ;) MUTTA ENTÄ SE NIMI!?!?!?