11-12 kk nukkumisrytmi - aikaiset aamut!
Moi!
Pähkäilen 11 kk:n tytön nukkumisrytmiongelman kanssa. Tyttö on aina herännyt klo 6 aamulla ja siitä syystä siirryin yksiin päikkiksiin toiveissani pidemmät yöunet. No, eipäs ole rytmitys onnistunut. Aamut sen kun aikaistuvat, tänään polkaistiin päivä käyntiin klo 5! Eli millainen on teidän rytminne? Meillä siis nukutaan klo 20-5 tai 6 ja päikkikset 11.30-14.00. Aamupäivä on kyllä kitinää... Onko muilla ongelmana aikainen aamu? Miten olette asiaan koittaneet vaikuttaa? Maitohuikat, viereenottamiset jne. on koitettu tuloksetta. Vauvankaan ei voi antaa yhtikäs huudella sängyssään, sillä esikoinen herää tosi helposti mekkalaan. Kaksilla päikkiksillä iltaa saisi venytettyä, mutta todennäköisesti se ei aamua kuitenkaan pidentäisi, ei ainakaan aiemmin. Lienee syytä kokeilla. :) En edes muista, milloin esikoinen siirtyi yksiin päikkäreihin, vaikka aikaa siitä ei ole kuin pari vuotta. :)
Kommentit (2)
Millaisella unikoululla pääsitte eroon poikanne yövalvomisista. Meillä 11kk poika, joka myös harrastaa öisin valvomista. Pahimmillaan hän on hereillä kaksi tuntia neljän ja kuuden välillä. Sitten nukahtaa ja yleensä nukkuu puolikahdeksaan tai kahdeksaan. Omaan sänkyyn ei suostu asettumaan, vaan ponnahtaa välittömästi pystyyn ja alkaa huutamaan. Viereeni saan yleensä lopulta rauhottumaan, mutta kyllä siinä saattaa kaksikin tuntia mennä. Unikoulu ohjeita tällaista tapausta varten otan mielelläni vastaan.
Meguro
En osaa antaa mitään neuvoja, koska olemme itse myös kokeilleet meidän aamuvirkulle pojallemme samat konstit (maitoa, viereen ottaminen), mutta poikamme kiekaisee aikaisimmillaan klo 5.15 ja viimeistään 6.15.
Poikamme (kohta 11 kk) alkoi nukkua läpi yön vasta joulun jälkeen, sitä ennen saattoi keskellä yötä olla vaikka reilun tunnin mittainen heiluminen sängyssä. No, siitä päästiin unikoululla eroon ja nyt meillä nukutaan klo 19.30 - 5.15 (6.15). Meillä nukutaan tosin vielä kahdet päikkärit, ensimmäisille unille käydään jo klo 8.30 ja toisille n.klo 13.30 (unet kestävät reilusta tunnista kahteen tuntiin). Yksillä unilla ei meidän mies kyllä millään jaksaisi.
Se, millä jaksamme nämä aikaiset aamut, ovat se, että ajattelemme, että " aikansa kutakin" , kyllä se joskus loppuu tuo aamuvirkkuus. Saa nähdä, vaikuttaako meillä se, kun siirrytään yksiin päiväuniin.