Minkä ikäisenä numerot, kirjaimet ja värit alkavat kiinnostaa?

Mutta värit on vielä ihan hukassa, kaikki on punaista.

2v2kk ikää tytöllä

Meillä poika 2v2kk ja kaikki kolme aihetta kiinnostaa: numerot, kirjaimet ja värit.



Numeroista osaa " laskea" viiteen.



Väreistä osaa lähes kaikki perusvärit (punainen, sininen, vihreä, musta) ja lisäksi esim. lila. Värit on olleet mukana kuvioissa jo ties kuinka kauan. Innostui jostain syystä vihreästä alle 2-vuotiaana ja osoitteli kaikkea mikä on vihreää ja sitten alettiin opetella muitakin.



Kirjaimista kiinnostui jo joskus 1,5-vuotiaana kun jääkaapin ovessa oli magneettikirjaimia. Tällä hetkellä tunnistaa todella monia kirjaimia ja itse esim. liitutaululla tapailee kirjoittaa mm. O ja A -kirjaimia. Hänelle pitää kirjoittaa sanoja: hänen omaa nimeään, äiti, isi, mummu jne. Kirjoista tutkii kirjaimia ja " lukee" aina kun jossain on joku kyltti tms.

Ehkä on myös, mitä odottaa lapselta? Meillä molemmat oppineet alle 2-vuotiaana erottamaan värit ja puheen myötä oikeat nimet niille. Sitten numerot, nyt 2v2kk ei mielestäni osaa laskea, mutta joku kk sitten täällä joku äiti veti herneet nenään, kun erotin numeroitten luettelemisen ja laskemisen toisistataan ;o)



Kirjaimet olleet tosi kiinnostavia esikoisella noin 3-vuotiaana, samaan aikaan kirjaimien tekeminen. Nyt eskari-ikäisenä lukee hurjan paljon sekä laskee yhteen-, vähennys- ja jonkin verran kertolaskuja.



P.S. Lokamamma 05! Etkös joskus kertonut, että tuo 2-vuotiaasi osaa jo lukea?!

ja on ollut numeroista kiinnostunut noin pari kuukautta, eli osaa laskea siihen kymmeneen ja kirjoista aina laskee asioita itsekseen. Numeroista on viime päivinä huomiota vienyt pois kirjaimet eli kyselee kokoajan " mitä tässä lukee" jne.



Värit ei meillä kiinnosta juurikaan. Saattaa joskus liikennevaloissa kommentoida värejä mutta eipä muuten. Esim. kirjat joissa kerrotaan väreistä lentävä kaaressa pitkälle.

Mikä on minusta huvittavaa koska taasen vaatetuksen suhteen on hyvinkin tarkka väreistä ja niiden sointuvuudesta keskenään (" ,)

Meillä kaksi tyttöä, joista vanhempi (nyt 5,5 v.) on kiinnostunut kaikesta jo tosi varhain. 2-vuotiaana osasi kaikki perusvärit ja myös joitakin oudompia, esim. juuri nuo mainitsemasi lila, turkoosi ym. Kiinnostui toden teolla numeroista ja kirjaimista joskus kolmen vuoden paikkeilla ja oppikin lukemaan oman kiinnostuksensa ansiosta ja meidän luonnollisesti kannustamana jo 4,5-vuotiaana. Tyttö täyttää kesäkuussa 6 vuotta, lukee sujuvasti ja laskee ekaluokan matikankirjasta (iskä on ope ja toi koulusta) plus- ja miinuslaskuja.



Toinen tyttömme (3,5 v.) on taas hieman eri sorttia, aina ollut menevämpi ja " tekevämpi" kuin esikoisemme. Häntä eivät juurikaan vielä kiinnosta kirjaimet, tietää kyllä oman nimensä alkukirjaimen ja " tunnistaa" oman nimensä kirjoitettuna. Laskee vaihtelevalla menestyksellä n. viiteentoista, välillä unohtuu joku numero välistä. Osaa laskea esim. pöydältä myös epäjärjestyksessä olevia esineitä (ei siis jonomuodossa) kunhan niitä ei ole hirmuisen paljon. Perusvärit tietää suunnilleen ja myös joitain erikoisempia (esim. oranssi ja lila), vaikka välillä sininen ja vihreä menevätkin hassusti sekaisin;)



Eli riippuu siis paljon lapsesta, milloin numerot, kirjaimet ja värit alkavat kiinnostaa. Yleensä kuitenkin monella lapsella tulee tietynlainen herkkyysvaihe esim. numeroille ja kirjaimille juuri kolmen vuoden paikkeilla, mutta kiinnostus saattaa lopahtaa hetkeksi herätäkseen taas uudelleen eskarissa tai koulussa. Tärkeää on tietysti tukea ja kannustaa lasta jo silloin kun ensimmäiset kiinnostuksen merkit näyttäytyvät, vaikka siis jo 2,5-vuotiaana;)



Mukavia pakkaspäiviä teidän perheellenne!

on osannut n 2kk laskea kymmeneen. väreistä hänellä ei ole hajuakaan... kirjaimia ei olekaan kamalasti missään tullut neidille eteen. en ole ainakaan huomannut kiinnostausta kirjaimia kohtaan...

kiinnostui kirjaimista vajaa 2-vuotiaana ja osasi kaikki kirjaimet ja numerot 2-vuotisneuvolassa. Kirjaimet ja numerot ovat hänelle edelleen suuri intohimo (nyt ikää 3) ja hän osaa kirjoittaa (magneettikirjaimilla) muutamia tuttuja sanoja ja tunnistaa niitä myös kirjoitettuna. Eräänä päivänä hän selaili isänsä kalenteria ja tokaisi, että tuossa lukee loma. Eli selvästi hahmottaa lyhyitä sanoja. Hän kyselee jatkuvasti, että mitä kirjaimia on missäkin sanassa. Nyt osaa jo sanoa, millä mikäkin sana alkaa, on myös alkanut kertoa, mihin sanat loppuvat. Esim. äiti alkaa äällä ja loppuu iihin. Numeroita poika osaa luetella sataan asti. Ymmärtää myös, että esim. seitsemän on vähemän kuin kymmenen.

Värit poika on myös osannut jo noin vuoden ajan.

4v3kk esikoinen kirjoittaa nimensä ja veikkansa nimen sekä äiti ja isi.

Tunnistaa jonkin verran kirjaimia, osasi päävärien lisäksi vaaleanpunaisen, liilan, viininpunaisen, vaaleansinisen pari kk päälle 2v iässä. Hän on enemmän keskittynyt piirtämiseen ja se taito onkin kuulema 6-7v tasolla tarkkoine viivoineen, yksityiskohtineen jne.

Kuopus alkoi kiinnostumaan kirjaimista vähän alle 2v ikäisenä ja nyt reilu ½v myöhemmin osaa aakkoset ja niitä on edelleen käytävä läpi päivittäin, kysyy myös mitä sanoja/lauseita mistäkin kirjaimista muodostuu. Väreistä ei ole pahemmin ollut kiinnostunut kuin ihan viimeaikoina ja tunnistaa punaisen, keltaisen, vihreän, oranssin ja mustan.

Saa nähdä mihin tuo kirjaininnostus johtaa, seuranneeko isäänsä joka oppi lukemaan/kirjoittamaan 4v iässä.

Joskus reilu 1,5-vuotiaana poika oppi " laskemaan" kuuteen. Nyt vuosi myöhemmin tilanne on sen suhteen aika sama. Poika osaa " laskea" muistaakseni kymmeneen, mutta välillä joku numero jää pois välistä. Jos kysyy esim. kirjan kuvasta, että kuinka monta kukkaa kirjassa on, niin vastaus on " yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi..." vaikka kukkia olisi vaikkapa 3. Eli oikeasti pojalla ei ole vielä hajuakaan tosta laskemisesta. Kunhan luettelee numeroita peräkanaa. Toisinaan tunnistaa numeroista esim. ykkösen, kakkosen, viitosen, seiskan, nollan ja jotain muitakin, mutta ei aina.



Pojalla on ollut jääkaapin ovessa varmaan vuoden verran niitä kirjain-magneetteja, mutta tähän asti on vaan leikkinyt niillä. Nyt parin viikon ajan poika on alkanut kysellä kirjaimista, mitä kirjaimia ne ovat. Samoin kysyy myös esim. lehdistä, mutta omista kirjoistaan ei. Tietää millä hänen oma nimi, isin nimi ja äidin nimi alkaa ja tunnistaa ne kirjaimet. Samoin tunnistaa kirjaimen C, liittyen meidän pesukoneen yhteen ohjelmaan =) Osaa kertoa, että U niin kuin uuni tai I niin kuin isi (ja on esim. ton uuni-esimerkin hoksannut itse), mutta konsonantteja ei osaa yhdistää mihinkään sanaan. Automerkkejä käy kadulla läpi aina kun ulkona kuljetaan. Musta ne on aika verrattavissa noihin kirjaimiin ja numeroihin. Siis miten lapsi niitä hahmottaa.



Perusvärit poika on osannut ehkä vuoden, samoin kuin vaaleanpunaisen, lilan, oranssin, mustan ja harmaan. Sen sijaan valkoista ei meinaa muistaa vieläkään, eikä aina ruskeaakaan.



Poika on perusluonteeltaan enemmänkin vilkas menijä kuin mikään pohdiskelija, joten musta on mukavaa, että poika jaksaa tällä hetkellä pysähtyä miettimään jotain muutakin kuin sitä, mihin pikkuautonsa tällä kertaa ajaisi =) Vaikka välillä vähän rasittaa kertoa aina vaan uudestaan, mikä kirjain missäkin on ja mitä missäkin lukee...