Onko tämä todellakin yleinen suositus nykyään?

Ihminen TARVITSEE rasvoja, ihan päälaellaan tämä nykysuuntaus jossa " sitä parempi mitä vähemmän rasvaa" .

itse annoin esikoiselle kevyt maitoa ja niin aion antaa myös nuorimmaiselle.

Maidon rasva on huonolaatuista rasvaa, eläinkunnan. asvikunnan hyvälaatuista rasvaa lapsi tarvitseekin, esim. rypsiöljyn muodossa.

Eläinkunnan huonolaatuinen rasva vaan tukkii verisuonet.

Voi itku kun ihmiset ei osaa ottaa asioista itse selvää vaan uskovat kaiken mitä ylhäältä annetaan.

nimenomaan täysmaitoa??

Sehän on eläinkunnanrasvaa. Joka on siis huonolaatuista rasvaa.

Pampersin ohjeet on käännetty englannista ja sen takia suositus on täysmaito.



Suomalainen suositus on rasvaton maito eläinrasvojen saannin rajoittamiseksi. Lapsi toki tarvitsee rasvaa kasvaakseen, mutta eläinrasvat edesauttavat sepelvaltimotaudin kehittymistä. Taudin kehittyminen siis alkaa jo varhaislapsuudessa, heti syntymän jälkeen. Kasvirasvoja saaneilla lapsilla on seurantatutkimusten mukaan alhaisemmat kolesteroliarvot kuin runsaasti eläinrasvoja saaneilla lapsilla.



Googlaa STRIP-projekti, niin viisastut.

kaikki pitäisi olla rasvatonta.

Joillakin ei kolesteroli ole koholla vaikka vetäisivät mitä rasvaisia herkkuja joka päivä.

Nykyisissä ruokavaliosuosituksissa rasvat jaotellaan yleensä " kovaan tyydyttyneeseen eläinrasvaan" ja " pehmeisiin tyydyttymättömiin kasvisrasvoihin" , mistä on syntynyt käsitys, että eläinperäinen rasva on aina pahasta ja kasvisperäinen hyvästä. Tällainen jaottelu on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä rasvahapot esiintyvät elintarvikkeissa aina rasvaseoksina. Esimerkiksi possun ja kanan rasvasta on suhteellisen suuri osuus kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.



Jos puolestaan tuotteen, vaikkapa kasvisrasvajäätelön, tuoteselosteessa lukee kovetettu tai osittain kovetettu kasvisrasva, tuote todennäköisesti sisältää myös transrasvahappoja, joita syntyy siinä kemiallisessa prosessissa, jossa kasvisrasvoja kovetetaan.



Toinen syy suhtautua varauksella nykyisen terveysvalistuksen rasvakäsitykseen on se, että eri tyydyttyneiden rasvahappojen kolesterolivaikutukset ovat erilaisia. Jotkut tyydyttyneet rasvahapot vaikuttavat kolesteroliarvoihin jopa erittäin suotuisasti (esim. lauriinihappo, jota on runsaasti kookoksen rasvassa). Toiset tyydyttyneet rasvahapot ovat puolestaan kolesterolivaikutuksiltaan neutraaleja.

Vierailija:

kaikki pitäisi olla rasvatonta.

Luulisi että siellä oltaisiin ensimmäisenä pistämässä rasvatonta pöytään jos virallinen suositus olisi olemassa. Mutta kun suositusta ei ole.

Täällä suositellaan rasvatonta maitoa + öljylisää (tarvittaessa) tai kevytmaitoa.

http: //www. stm. fi/Resource. phx/publishing/store/2004/09/pr1095673148360/passthru. pdf



Voin kyllä kopsata tähän maitokohdan:



Koko perheelle sopii juomaksi rasvaton maito. Jos alle kaksivuotias lapsi käyttää

ainoastaan rasvattomia maitovalmisteita, hänen ruokavalioonsa lisätään

päivittäin 2-3 tl ylimääräistä rasvaa energiansaannin varmistamiseksi. Rasva

voidaan lisätä joko kasviöljynä tai rasiamargariinina (60-80% rasvaa) ruoan

joukkoon tai leivän päälle. Vertailu maitolaadun ja rasvalisäyksen vaikutuksesta

lapsen rasvan ja energian saantiin on taulukossa 5.

Ei täällä mitään tollasia neuvolassa suositella!! Rasvatonta tai kevymaitoa vain. Ihan höpö juttuja..



T: Ruotsinsuomalainen